på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kauhava Etelä-Pohjanmaa
Sippolanmäen taloryhmä
Kuvaus
Sippolanmäelle raitin tiivis pohjalaistalojen ryhmä on hyvä esimerkki Kauhavanjokilaakson varhaisesta historiallisesta asutuksesta. Kauhavanjokilaaksossa taloryhmät ovat perinteisesti jokea seuraavilla, tasangolta kohoavilla mäillä.

Sippolanmäen talonpoikaistalot ovat Hautamäki, Mikkola, Rannila, Rintala, Yli-Sippola ja Ylinen. Pihapiirit ovat vanhan kylätien varrella. Sippolanmäen pohjoisreunalla Ylisen tiiviin pihapiirin rakennuskanta on 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Puolitoistakerroksinen pohjalaistalo rajaa pihapiiriä jokilaakson peltoaukean suuntaan pihapiirin jäädessä mäen puolelle. Päärakennuksen lisäksi rakennuskantaan kuuluu pihatupa vuodelta 1907, poikkeuksellisen koristeellisin ovin varustettu vilja-aitta vuodelta 1837 sekä hirsirunkoinen talousrakennusryhmä ja karjarakennus. Pihapiirin ulkopuolella on talousrakennuksia, mm. kaksi aittaa. Viereisen Yli-Sippolan päärakennus on jälleenrakennusajalta. Pihapiirissä on vanha hirsirunkoinen talousrakennusryhmä.

Hautamäki muodostaa Rannilan kanssa yhteisen, lähes suljetun pihapiirin. Hautamäkeen kuuluu kaksifooninkinen päärakennus, hirsirunkoinen talousrakennusryhmä ja otsallinen vilja-aitta. Uusi päärakennus on rakennettu vanhasta pihapiiristä hieman kauemmaksi, puuston suojaan. Rannilan päärakennus on 1800-luvulla rakennettu puolitoistakerroksinen pohjalaistalo. Pihapiiriin kuuluu hirsirunkoinen talousrakennusryhmä sekä karjarakennus.

Mikkolassa on päärakennuksen lisäksi kaksi vanhaa talousrakennusta. Rintalan päärakennus periytyy 1800-luvun lopusta tai 1900-luvun alusta, ja siihen on tehty muutoksia mm. ikkunoiden osalta 1900-luvun loppupuolella.

Sippolanmäki on osa valtakunnallisesti arvokasta Lapuan - Kauhavan Alajoki -maisema-aluetta.
 
Historia
Kauhavan vakituinen asutus asettui ensimmäisenä Kauhavajoen varrelle 1500-luvun puolivälissä. Vuonna 1563 Kauhavalla oli 4 taloa, 1571 jo 22 taloa ja 1600-luvun vaihteessa noin 30. Tervanpoltto loi uudisasutusta sekä vaurautta, ja 1600-luvun viimeisinä vuosikymmeninä Kauhavalle syntyi 10 uutta taloa. 1700-luvun lopulla uudisasutus ja väestönkasvu jatkui.

Kauhava kuului alkuaan Kyrön pitäjään, ja 1500-luvun loppuun asti se tunnettiin nimellä Kauhajoki. Kauhavasta tuli Lapuan emäpitäjän kappelikunta 1643. Kirkkoherrakunnaksi se muuttui 1859 ja Kauhavan kunta perustettiin 1867.
 
Lisätietoa
Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaita kohteita Vaasan läänissä. Vaasan läänin seutukaavaliitto. Vaasa 1978.

Perinnealbumi. Etelä-Pohjanmaa I. Vaasa 1981.

Päivi Anttila ja Lise-Lotte Molander, Lakeuden maisemissa. Maisemanhoito-ohjelma Lapuan-Kauhavan Alajoella. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen moniste 20/1998.

Timo Pietiläinen, Kauhavan historia I. Kauhava 1999.

Kauhavan kaupungin kotisivut. Kylät, Alakylä. http://www.kauhava.fi/kylat/alakyla.htm (7.2.2008).

Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.
 
kohteeseen sisältyy:  pihapiiri; talonpoikaistalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Sippolanmäen taloryhmä
 
© Museovirasto 2009