| Kuvaus |
Salmijärven talo on Länsi-Lapin tunturiseudulle tyypillinen, kauas muusta asutuksesta perustettu omavarainen yksinäistila, jonka pihapiiri lukuisine eriaikaisine rakennuksineen antaa hyvän kuvan alueen rakennustavasta ja elinolosuhteista harvaanasutulla, sodassa osittain säilyneellä alueella.
Salmijärven erämaatilan pihapiiri on 18 eriaikaista rakennusta käsittävä kokonaisuus. Pihapiiriä ympäröivät heinäniityt ja kangaskedot. |
| |
| Historia |
Länsi-Lapin tunturiseutu Muoniossa oli pitkään metsästystä ja kalastusta harjoittaneiden saamelaisten nautinta-aluetta. Kiinteä suomalainen talonpoikaisasutus syntyi 1600-luvun alusta alkaen kalaisten eräjärvien rannoille. Uudisasukkaiden pääelinkeinona oli kalastukseen painottunut erätalous, jota täydennettiin pienimuotoisella karjanhoidolla ja maanviljelyksellä.
Toisen maailmansodan aikana Muonion väestö evakuoitiin Ruotsiin. Muonion rakennuskanta tuhottiin suureksi osaksi saksalaisten joukkojen vetäytyessä Lapin sodan loppuvaiheessa talvella 1944-45. Kaukana muusta asutuksesta oleva Salmijärven erämaatilan isoimmat rakennukset poltettiin sodassa mutta osa rakennuskannasta säilyi. |
| |
| Lisätietoa |
Jarmo Lokio, Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi 1997.
Sisko Sattanen, Muonio muuttui 1945-1995. Muonion kunta 1997.
Satu Kalpio ja Tarja Bergman, Lapin perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut nr 116. Lapin ympäristökeskus ja Metsähallitus 1999.
"Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi" -inventointihanke 2004-2008, aineistot. Lapin ympäristökeskus. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
pihapiiri;
talonpoikaistalo;
talousrakennus;
|
| ympäristön nykyluonne:
tunturimaisema;
|
| |
PERUSHAKU