på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Janakkala Kanta-Häme
Hakoisten kartano ja linnavuori
Kuvaus
Hakoisten linnavuori ja kartano rakennuksineen, puistokujineen ja puistoineen pellon ja metsän rajavyöhykkeessä ovat merkittävä hämäläisen kartanokulttuurin pitkää kehityskulkua kuvastava kohde. Kartano sijaitsee nuoremmalta rautakaudelta asti asutulla alueella. Linnavuoren juurella sijaitseva kartano on keskiaikaisen linna-asutuksen perillinen. Pitkästä asutushistoriasta kertovat ympäristön lukuisat kiinteät muinaisjäännökset.

Kartanon kaksikerroksinen päärakennus on uusklassismin arkkitehtuurin keskeisiä rakennuksia. Rakennus on vaakavuorattu hirsirakennus, jonka tärkeimmät huonetilat, suuret salit sijaitsevat sarjana pääjulkisivun puolella. Interiöörejä leimaavat 1800-luvun lopulla tehdyt seinä- ja kattomaalaukset.

Kartanokeskuksessa on yli 30 rakennusta ja miljöön kannalta keskeiset rakennukset ovat pääosin 1800-luvulta mm. huvilarakennus 1870, ns. vellikellorakennus, navetta 1850/1936 ja konttorirakennus 1920-luvulta. Alunperin englantilaistyylinen puistometsä on luonnontilainen, päärakennukselle johtaa puukujanne.

Hakoisten linnavuori muodostuu erittäin jyrkkäseinäisestä kalliosta, jonka laella on vähäisiä jäännöksiä linnoitusrakennelmista.

Hakoisten kartano ja linnavuori ovat keskeinen osa valtakunnallisesti arvokasta Hakoisten-Kernaalan maisema-aluetta.
 
Historia
Hakoisten kartano on vanha rälssisäteri, joka oli asumakartanona jo keskiajalla. Omistajina oli mm. Hämeen linnan vouti Valdemar Diäkn 1400-luvun alkupuolella. Myöhemmin kartano kuului mm. Uggla- ja Boije-suvuille. Jälkimmäinen perusti Hakoisiin 1869 Suomen ensimmäisen meijerikoulun.

Eversti Leijonhufvud rakennutti kartanoon uuden päärakennuksen, vaikkakin itse asui virkatalossaan Tammelan Mustialassa. Vasta hänen vaimonsa Helena von Burghausen asettui varsinaisesti asumaan Hakoisiin (1807). Suurisuuntainen rakennustyö toteutettiin everstin veljen Axel Gabriel Leijonhufvudin piirustusten mukaisesti. Hän oli tehnyt kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa, joista kaksikerroksinen puinen vaihtoehto - peilikuvana - valmistui 1807 tienoilla.

Pääsisäänkäynnin kohdalla oleva Boije-suvun vaakunalla varustettu frontoni lienee myöhempää vaihetta. Alkuaan fasadin keskikohdalla on ollut kolme suurehkoa lunetti-ikkunaa. Päärakennuksessa tehtiin 1870 uudistustöitä arkkitehti Nestor Laurenin suunnitelmien mukaan. Tuosta vaiheesta ovat peräisin myös monet uusrenessanssikoristeiset interiöörit. 1890-lvulla julkisivuja modernisoitiin arkkitehti K.A. Wreden piirustuksilla, alkuperäinen osittain rustikoitu vuorilaudoitus ja ikkunain kehyslaitteet säilyivät kuitenkin uusien koristeaiheiden taustana. Tuolloin rakennettiin pitkille julkisivuille kaksikerroksiset, runsaasti koristellut kuistit. Ne poistettiin 1940-luvun lopussa ja julkisivujen uusklassillinen vuoraus ja yksityiskohdat paljastettiin (arkkitehti Olavi Sahlberg). Luonnoksen julkisivujen palauttamiseksi oli tehnyt aikaisemmin myös Armas Lindgren. Pihan puoleinen pylväikkö on rakennettu 1950 (Olavi Sahlgren). Huomiota kiinnittää julkisivuvuorauksen analogisuus Lohjan Kirkniemen kanssa.

Hakoisten linnavuorta käytettiin todennäköisesti puolustustarkoituksiin jo esihistoriallisella ajalla. Varustuksia vuorelle rakennettiin ilmeisesti 1200- ja 1300-luvulla. Linnoitukseen kuuluivat kehämuurin ja vallihaudan ympäröimä päälinna, jossa sijaitsi kivestä ja tiilestä muurattu rakennus. Ilmeisesti historiallisen ajan puolustusrakentaminen jäi lyhytaikaiseksi vaiheeksi ja painopiste siirtyi yhä enemmän Hakoistenlinnasta Hämeen linnaan.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar 1845.

Martti Kerkkonen, Hakoisten kartano ja Janakkalan pitäjän synty. Historiallinen Aikakauskirja 1957.

Veikko Kerkkonen, Janakkalan historia. Helsinki 1976.

C.J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. 1989.

Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, arkeologian osasto 2001.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.

Teija Ahola, Rakennusinventointi – Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 92/2005. Hämeen ympäristökeskus, Janakkalan kunta 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; muinaisjäännös; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Hakoisten linnavuori ja kartano.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Hakoisten kartano ja linnavuori
 
© Museovirasto 2009