på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Iisalmi Pohjois-Savo
Koljonvirran historiallinen maisema
 
Kuvaus
Koljonvirralla on keskeinen asema Suomen sodan taistelupaikkana sekä kirjailija Juhani Ahoon liittyvän henkilöhistorian vuoksi.

Koljonvirran historiallinen alue käsittää Pikku-Iin järvestä Poroveden pohjoiseen ulokkeeseen, Kirkkosalmeen laskevan Koljonvirran rantamaisemat sekä Pikku-Iihin työntyvän Mansikkaniemen harjun. Maiseman katkaisee uudistettu tielinjaus ja silta levähdyspaikkoineen. Laajemman maisema-alueen osia ovat Pikku-Partalan entisen sotilasvirkatalon alue sekä virran länsipuolella Kauppilan kartanon rakennukset sekä vesistön rantamat viljelyksineen.

Mansikkaniemessä on Iisalmen entinen kappalaisen pappila, Juhani Ahon lapsuudenkoti. Vanha Oulu -maantien linja kulkee itä-länsi -suuntaisesti Mansikkaniemen poikki. Mansikkaniemessä on venäläisten tykkipattereiden jäänteitä sekä loitommalla venäläisten joukkojen majoituskorsuja.

Pappilan pihapiirissä on päärakennus, väentupa, navetta, aittoja, lato, rannassa sauna, Ruotteenmäestä siirretty tuulimylly ja sota-aitta Koljonvirran rannalla.

Pappilaan vievän koivukujan varrella on Koljonvirran taistelussa venäläisiä joukkoja komentaneen ruhtinas Dolgorukin valurautainen hautamuistomerkki.
 
Historia
Iisalmen Koljonvirralla lokakuussa 1808 käyty taistelu oli Suomen sodan viimeisimpiä taisteluita. Eversti Sandelsin komentamat suomalaiset estivät venäläisten joukkojen yrityksen ylittää Koljonvirran silta. Koljonvirran taistelua käytiin matalarantaisen virran varrella aina Iisalmen kirkolta Fredriksdalin kartanon alueelle saakka. Kirkkosalmen ylittävällä sillalla oli keskeinen asema taistelujen kulussa.

Taistelusta Johan Ludvig Runeberg sai aiheen Sven Tuuva -sankarirunoon. Sotaa kuvaava vänrikki Stålin tarinoiden ensimmäinen osa julkaistiin 1848.

Mansikkaniemen pappila on rakennettu 1840-luvun lopulla rovasti Laguksen aikana kappalaisen pappilaksi. Rakennus on ollut Juhani Ahon museona vuodesta 1958 lähtien; Juhani Aho asui pappilassa 1865-1876 isänsä toimiessa Iisalmen kappalaisena.
 
Lisätietoa
Elsa Boisman, Iisalmen maalaiskunnan historia 1922-1969. Iisalmi 1973.

Iisalmi. Rakennuskulttuurin inventointi. Keskusta-alue. 1998.

Koljonvirran ympäristönhoitosuunnitelma. 1998.

Historiaa maisemassa. Koljonvirran ympäristön toimenpidesuunnitelma. Koljonvirtaprojekti 1999.

Iisalmi. Koljonvirran taistelupaikan inventointi 2000. Museovirasto, rakennushistorian osasto.

Marja Terttu Knapas, Minnesmärket över furst Dolgorukij i Idensalmi. Historiska och litteraturhistoriska studier 80, 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  linnoitus; muinaisjäännös; museo; pappila;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Juhani Ahon museo Iisalmen Koljonvirralla.

Ruotteenmäestä siirretty sota-aitta Juhani Ahon museossa Iisalmen Koljonvirralla.

Näkymä sillalta Koljonvirralle.
 
Kartta: Koljonvirran historiallinen maisema
 
© Museovirasto 2009