Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Iisalmi Pohjois-Savo

Runnin kylpylä ja Saarikosken kanava

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Runnin kylpylä ja Saarikosken kanava
Kuvaus
Runni on maamme vanhimpia terveyslähteitä ja paikalla on edelleen toimiva terveyskylpylä. Runnin alueella on Kiurujoen oikaiseva Saarikosken sulkukanava, joka on viimeinen Suomeen rakennettu puusulku.

Laajahkon puiston ympäröimä Runnin kylpylä sijaitsee Haapajärven kylässä, polveilevan Kiurujoen etelärannalla. Runnin terveyskylpylällä on uudet tilat, mutta Runniin 1900-luvun alussa rakennetuista rakennuksista on vielä jäljellä ja käytössä vanha hotelli vuodelta 1904 ja kaksi asuntolarakennusta. Kylpylän vanha hoitolaitos on valmistunut 1910. Runnin koskeen 1800-luvulla rakennettu neulatammi, jokeen kylpijöitä varten rakennettu pato, on kunnostettu.

Restauroitu, liki 70 vuotta suljettuna ollut Saarikosken kanava puusulkulkuineen on avattu jälleen liikenteelle. Saarikoski liittyy Museoviraston restauroimien ruukkien muodostamaan nähtävyysverkostoon Pohjois-Savossa ja on jatkoa viraston puusulkurestauroinneille, joita on tehty Ilomantsin Möhkössä ja Suonenjoen Kuivataipaleella.
 
Historia
Ensimmäiset vieraat tulivat Runniin jo 1770-luvulla, jolloin terveyslähteitä perustettiin ympäri Suomea. Kuopiolaisen piirilääkäri Emanuel Elfenbergin löytämä radiumpitoinen lähde sijaitsi Wilhelmsdalin eli Liisankorven tilalla. Runnin suosiota lisäsi Henrik Porthanin 1794 kirjoittama artikkeli terveysvesilähteestä. Juomamajan ja kylpylän rakentamisen myötä alueesta kehittyi vilkas kylä. Runnin kukoistuskausi oli 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä. Pitkän lamakauden jälkeen Runni on herännyt eloon lomakotina.

Saarikosken sulkukanava rakennettiin 1903-1905. Kanava palveli Kiuruveden väylän matkustaja- ja tavaraliikennettä. Parhaimmillaan kanavaa käytti noin 38 alusta päivässä. Vuonna 1923 avattu Iisalmi-Ylivieska -rataosuus romahdutti vesiliikenteen reitillä ja kanava suljettiin 1932. Runnin seisake rakennettiin lähelle kylpylää.
 
Lisätietoa
Elsa Boisman, Iisalmen maalaiskunnan historia 1922-1969. Iisalmi 1973.

Järviliikennettä Pohjois-Savossa. Kuopion museo 1978.

Mirja Ronni, Runni. Lähde-kylpylä-kylä. Opas historiallisen kylän vaiheisiin 1797-1990. Iisalmi 1990.

Eija Väätäinen, Runnin kyläalueen maisemaselvitys. 1996.

Juha Rantapää, Iisalmen Runni - terveyslähde ja -kylpylä. Oulu 1998.

Mirja Nuutinen, Runnin kulttuurimaiseman hoitosuunnitelma 2000.
 
kohteeseen sisältyy:  kanava; matkailurakennus; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
Runnin vanha kylpylähotelli. Soile Tirilä 2006
Runnin vanha kylpylähotelli. Soile Tirilä 2006.
Varastorakennus ja Runnin terveyslähteen juomahuone. Soile Tirilä 2006
Varastorakennus ja Runnin terveyslähteen juomahuone. Soile Tirilä 2006.
Saarikosken kanava Iisalmen Runnissa. Soile Tirilä 2006
Saarikosken kanava Iisalmen Runnissa. Soile Tirilä 2006.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009