| Kuvaus |
Kivelän maatila on korkeatasoinen esimerkki talonpoikaisesta rakennuskulttuurista ja maanviljelyn luomasta kulttuurimaisemasta.
Syvänsin ja pienemmän Syrjäjärven välisellä kannaksella sijaitseva Kivelän talonpoikaistila muodostaa rakennuksineen ja ympäröivine peltoineen vaikuttavan ja yhtenäisen kokonaisuuden. Rakennusten ympäröimä pihapiiri on tiivis. Tulotien suunnassa pihan kahdella sivulla muurimaisena rajana on poikkeuksellisen suuri pohjaltaan L-kirjaimen muotoinen holvi-ikkunainen kivinavetta. Päärakennus on peltoaukean reunalla. Pihan ohitse kulkevan tien molemmin puolin on rivi aittoja. |
| |
| Historia |
Jäppilän seutu asutettiin luultavasti 1400-luvun puolivälissä. Uuden ajan alkupuolella Juvan pitäjään kuuluneessa Syvänsin kylässä oli viisi taloa, jotka tekivät kylästä samannimisen järven suurimman kylän. Historiallisen ajan asutuksesta kertoo Kivelän luoteispuolella olevan Syrjäjärven Kalmansaaressa oleva kesäkalmisto, jota on käytetty historiallisena aikana hautausmaana. Tieyhteydet puuttuivat alueelta lähes kokonaan aina 1870-luvulle saakka. Jäppilän seurakunta itsenäistyi 1894.
Kivelän päärakennus rakennettiin 1800-luvulla, samoin aitat. Pelloilta kerätyistä kivistä rakennettu navetta rakennettiin 1882 ja 1886. |
| |
| Lisätietoa |
Suomen asutus 1560-luvulla, kyläluettelot ja kartasto. Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja N:o 4. Helsinki 1973.
Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
navetta;
talonpoikaistalo;
talousrakennus;
|
| ympäristön nykyluonne:
agraarimaisema;
|
| |
PERUSHAKU