Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Kouvola Kymenlaakso

Voikkaan tehtaat

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Voikkaan tehtaat
Kuvaus
Voikkaan tehtaat ovat osa Kymenlaakson laajaa metsäteollisuuden leimaamaa teollisuusaluetta. Puuhiomo ja paperitehdas on perustettu 1897, miltä ajalta ovat teollisuusalueen vanhimmat tuotantorakennukset. Yhdessä uusimpien tehdasrakennusten kanssa ne muodostavat monipuolisen ja rakennuskulttuuriltaan rikkaan kokonaisuuden. Alueella on lisäksi lukuisia perinteiseen teollisuusyhdyskuntaan kuuluvia rakennuksia, joiden suunnittelijoita ovat olleet aikansa johtavat arkkitehdit.

Vuonna 1902 valmistuneesta paperitehtaasta (Gesellius-Lindgren-Saarinen) on tulipalon jäljiltä säilynyt vain itäjulkisivu pyöreine kulmatorneineen. Vanha selluloosatehdas on vuosilta 1912-36 ja sulfiittispriitehdas 1919 (S.A. Lindqvist). Vesivoimalaitos on rakennettu vanhimmilta osin 1922 (B. Federley). Uudemmat tuotantorakennukset ovat 1950-luvun korkeatasoista teollisuusarkkitehtuuria.

Virkamiesklubi ja Ruiskumestarintalo ovat vuosilta 1919 ja 1918 (S.A. Lindqvist). Entinen pääkonttori, ns. Mestarikerho on vuodelta 1899 samoin kuin lähistöllä oleva työläiskasarmikin. Tehtaan vanha, punatiilinen paloasema on rakennettu 1913 (V. Thomé).

Tehdasalueeseen liittyvä Myllytien varren edustava kerrostaloalue 1950-luvun alusta on arkkitehtitoimisto B. Liljequist - A. Helanderin tuotantoa.
 
Historia
Kymijokilaaksoon perustettiin ensimmäiset puuhiomot sekä paperi- ja pahvitehtaat 1870-luvulla. 1880-luvun loppupuolella tehdyt rautatieratkaisut ja erityisesti Savon radan avaaminen 1889 vauhdittivat uusien tuotantolaitosten syntymistä Kymijokivarteen. Näiden joukossa oli 1897 perustettu ja vuotta myöhemmin toimintansa aloittanut Voikkaan tehdas. Hiomon ja paperitehtaan käsittävää tuotantotoimintaa laajennettiin 1904 sulfiittiselluloosatehtaalla.

Voikkaan tehtaiden perustaja oli varatuomari Rudolf Elving, Tampereen Kattohuopatehdas Oy:n pääomistaja. Kuusankosken kolme kilpailevaa tehdasta Kymiyhtiö, Kuusankoski-yhtiö ja Voikkaa yhdistyivät 1904 Kymin Osakeyhtiöksi. Se oli tuolloin Suomen suurin osakeyhtiö ja pohjoismaiden suurin paperinvalmistaja. Pääosa Kymiyhtiön tuotantolaitoksista alkoi toimia vuodesta 1996 alkaen osana UPM-Kymmenettä. Paperintuotanto loppui Voikkaan tehtaalla 2006.
 
Lisätietoa
Bertel Liljequist, Voikkaan tehdas. Arkkitehti 1930.

Veikko Talvi, Kymin Osakeyhtiö 1872-1972. Helsinki 1972.

Veikko Talvi, Pohjois-Kymenlaakson teollistuminen. Kymin Osakeyhtiön historia 1872-1913. Kouvola 1979.

Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlalakson seutukaavaliiton julkaisu A:26 1992.

Asko Salokorpi, Selim A. Lindqvist. Rakennustieto 2001.

Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus. Kymenlaakson liitto. Kuvaja Consulting Oy 2003.

Henrik Wager, Teollisuuden ja yhteiskunnan palveluksessa: Arkkitehti Bertel Liljequist (1885-1954) tuotantolaitosten suunnittelijana maailmansotien välisenä aikana. Helsinki 2009.
 
kohteeseen sisältyy:  asuinkerrostalo; puunjalostustehdas; voimalaitos;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Voikkaan tehtaat. Hannu Vallas 1997
Voikkaan tehtaat. Hannu Vallas 1997.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009