 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Hamina Virolahti | ||
Virolahden graniittilouhokset |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Virolahden graniittilouhokset | ||
| Kuvaus | ||
| Virolahti on maamme merkittävin historiallinen kivilouhimoalue. Graniittilouhoksia on Virolahdella mm. Pyterlahden Hevonniemessä, Hepokalliolla, Varpusaaressa, Hämeenkylässä ja Karhusaaressa sekä Vilkkilän Hailniemessä ja Järvenkylän Tinkasessa. Louhoksia on kaikkiaan yli 70. Lisäksi Haminaan kuuluvalla Pitkä-Kotkan saarella Kuorsalon saaristossa on erittäin hyvin säilynyt louhosalue.
Pietarin rakentamiseen vesiteitse kuljetettua punasävyistä rapakivigraniittia on käytetty Pietarin rakentamiseen, mm. Nevan ja kanavien rantakiveyksiin. Palatsitornin Aleksanteri I:lle pystytetty voitonpylväs "maailman suurin monoliitti" sekä Iisakin kirkon pylväät ovat Pyterlahden Hevonniemestä, jossa on yhä edelleen nähtävissä särkyneitä pylväänkappaleita, asumusten pohjia sekä työntekijöiden kallioon hakkaama kirjoitus. Hailniemessä on louhosten lisäksi säilynyt rakennusten pohjia ja kallioon hakattuja aurinkokelloja. Haminan Kuorsalon saaristoon kuuluvan Pitkä-Kotkan länsirannalla on laaja louhosalue, jossa on näkyvissä louhimisen eri vaiheita. Saaren poikki kulkee vanha kuljetustie itärannan lastauspaikalle. Louhostoimintaan liittyviä kiinteitä muinaisjäännöksiä, kuten kivilaiturin jäännöksiä ja louhittujen kivien kuljettamiseen käytettyjen alusten hylkyjä, on Hämeenkylän ja Korpisaaren alueilla. |
||
| Historia | ||
| Graniitin louhinta Virolahdella alkoi laajamittaisena 1700-luvulla, jolloin mm. Hailniemessä, Varpusaarella ja Karhusaaressa louhinta tapahtui venäläisellä vankityövoimalla. Erityisen aktiivista kautta oli 1800-luvun alkupuoli, jolloin Pietaria rakennettiin voimakkaasti. Varpusaarella ja Hailniemen kaakkoiskärjessä oli Itä-Suomen Graniitti Oy:n louhos vielä 1902-1913, mutta toiminta louhoksilla loppui 1910-luvulla. | ||
| Lisätietoa | ||
| Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar 1845.
Eino Raunio, Virolahden kivenlouhinnan vaiheita. 1956. (moniste). Sven Hirn, Rajatapauksia. Vanhan Viipurin ja Karjalan kulttuurimuistoja. Helsinki 1964. Yrjö Kaukiainen, Virolahden historia 1, 1850-luvulle. Virolahden kunta 1970. Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984. Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A 26 1992. Martti Favorin, Virolahden historia 2, 1800-luvun puolivälistä Suomen itsenäistymiseen. Virolahden kunta 1992, 1999. Virolahti, Virojoki Korpisaari. Historiallisten kivilouhosten ympäristön vedenalaisen kulttuuriperinnön inventointi 17.-21.9.2018. AKMA201805:40. Kulttuuriympäristöpalvelut Riikka Tevali ja Ark-sukellus Oy. (painamaton). |
||
| kohteeseen sisältyy: louhos; muinaisjäännös; | ||
| ympäristön nykyluonne: merialue; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU