KARTTAHAKU |
Espoo | Uusimaa | |
Tarvaspään ateljeehuvila |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tarvaspään ateljeehuvila |
Kuvaus | ||
Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan itselleen suunnittelema Tarvaspää on yksi Suomen merkittävimmistä 1900-luvun alun ateljeehuviloista.
Tarvaspää sijaitsee Albergan kartanolle kuuluneen Linuddin-niemen korkeimmalla kohdalla Laajalahden rannalla. Tarvaspään kiviseen, linnamaiseen rakennukseen Gallen-Kallela on yhdistänyt vaikutteita keskiaikaisista kivikirkoista, linnoista ja firenzeläisestä loggiasta. Samassa pihapiirissä on myös alunperin Albergan kartanolle 1850-luvulla rakennettu huvila, Villa Linudd, jonka ulkoasu on peräisin 1860-70-luvuilta. Tarvaspäätä ympäröivät korkeat kivipengerrykset. Rannassa on Gallen-Kallelan suunnittelema, osittain rantapenkereeseen kaivettu sauna. Tarvaspäässä toimii Gallen-Kallelan Museo, joka järjestää vaihtuvia taidenäyttelyitä. Näyttelyt tekevät taiteilijan elämäntyötä tunnetuksi sekä nykypäivän että taiteilijan aikalaisten kautta. Gallen-Kallelan toinen ateljeekoti Kalela vuodelta 1895 sijaitsee erämaamaisemassa Ruovedellä. |
||
Historia | ||
Tarvaspäässä Gallen-Kallela toteutti nuoruutensa unelmaa: "Erämaan kätköissä tahtoisin omistaa sakaraharjaisen linnan, jossa olisi torni harmaata kiveä, honka- ja tammipuuta. Siellä tahtoisin istua yksin hautoen ajatuksiani, viettää muutamia tunteja laboratoriossa sulattimieni ääressä ja muutamia kirjastohuoneessa ja lopun päivästä takoen ja maalaten ja veistäen."
Tarvaspään ateljeerakennus rakennettiin 1911-13 Gallen-Kallelan itse laatimien piirustusten mukaisesti paikalle, josta oli esteetön näköala Laajalahdelle. Rakennus oli valmistuessaan moderni; siinä oli keskuslämmitys ja vesijohto, joskin keittiö puuttui kokonaan. Tarvaspäätä olikin jo alun perin kaavailtu museorakennukseksi. Ateljeen lisärakennus ja talon muutostyöt valmistuivat 1930. Tarvaspää avattiin museona 1961. Samassa pihapiirissä sijaitseva Albergan kartanolle kuulunut Fiskarstuganin tupa rakennettiin 1850-luvulla. Se laajennettiin Villa Linuddin huvilaksi vuosina 1867-75, jolloin se sai nykyisen nikkarityylisen ulkoasunsa. |
||
Lisätietoa | ||
Ritva Tuomi, Erämaa-ateljeet, taiteilijahuviloita vuosisadan vaihteessa. Näyttelyesite. Suomen rakennustaiteen museo 1979.
Tarvaspää – Akseli Gallen-Kallelan taiteilijalinna. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2008. |
||
Päivitetty tieto | ||
Gallen-Kallelan Museolta saadun palautteen perusteella on 24.2.2010 korjattu museon nimen kirjoitusasu sekä museon ohjelmatuotantoa koskeva tieto. | ||
kohteeseen sisältyy: huvila; merkkimieskoti; museo; | ||
ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||