KARTTAHAKU |
Liminka | Pohjois-Pohjanmaa | |
Limingan Ranta |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Limingan Ranta |
Kuvaus | ||
Liminkajoen molemmilla rannoilla, jokivartta myötäilevien kyläteiden varrella, on tasainen rivistö Limingan kirkonkylän monipuolista historiallista rakennuskantaa; talonpoikaistalojen pihapiirejä, pienimuotoista kirkonkyläasutusta, virkamiestaloja, papiston virkatalot, koulut ja rivin pohjoispäässä ryhmä vanhoja kauppakartanoita. Yhtenäisen kokonaisuuden keskeinen elementti on joki ja siihen kiinnittyvä kapea hiekkatie, puistomaiset joenrantakaistaleet, riippuansassillat ja rantatonttien korkeatasoisen arkkitehtuuri.
Limingan Ranta on yhtenäinen kokonaisuus, jonka alkuosan valitettavasti uusi poikittainen tielinja katkaisee. Pohjoisesta etelään sijaitsevat Sunila, Jokela, Kotila, Mustonen, kanttorila, pappila, Härmälä, Ranta-Juustila, Maja, Okkonen ja Ranta-Riiku, Pohjois-Pohjanmaan ensimmäinen kansakoulu, "Kivikoulu", Abraham Ojanperän huvila "Aappola", kotiseutumuseo, kansanopiston rakennukset, Nikula, Piipari, Poutala, Foudila, Vuotila, Vilho Lammen kotitalo eli Matinlauri, Kaitera ja Pyyvilä. Limingan Rannan alueella on myös Nikulan talo 1860-luvulta sekä 1914 valmistunut entinen kunnallistalo. Limingan pappilan kaksikerroksisen, aumakattoisen empirerakennuksen on suunnitellut lääninarkkitehti J. Oldenburg 1840-luvun lopulla. Julkisivujen vuoraus ja ikkunoiden kehyslaudoitus on tyypillistä empirekauden laadukkaimmalle rakentamiselle. Pappilan interiöörit on muutettu 1980-luvulla. Limingan Ranta on osa Limingan lakeuden valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. |
||
Historia | ||
Limingan seutu sai pysyvää suomalaisasutusta todennäköisesti jo 1300-luvulla, jolloin satakuntalaiset jäivät asumaan vanhoille nautinta-alueilleen. Alue oli myös karjalaisten nautinta-aluetta, mikä aiheutti ristiriitoja. Limingan kyliä poltettiin 1400-luvulla ja ns. pitkän- eli vanhanvihan aikana 1570–1595.
Limingan emäpitäjä mainittiin ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä 1477. Laajimmillaan pitäjä oli 1600-luvun alussa, jolloin se ulottui Pohjanlahdesta Kainuuseen. Limingan keskus kantatiloineen ja palveluineen keskittyi Rantatien varteen. Rautatien tulon myötä alkoivat kaupalliset palvelut siirtyä 1800-luvun lopulla Asemankylään. 1960-luvulla ohikulkutie rauhoitti Rannan. |
||
Lisätietoa | ||
Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 2. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993. Anneli Salmela, Lakeuden kulttuurimaisema. Lakeuden seutukunta 1996. Anu Soikkeli, Suomen vanhat pappilat - menneisyyden tulevaisuus. Oulun yliopisto 2000. KirjastoVirma 2001-2005 www-sivusto: Lakeuden kulttuuripolku. Opas Limingan, Lumijoen, Rantsilan ja Tyrnävän kulttuurikohteisiin. http://www.kirjastovirma.fi/lakeudenkulttuuripolku/(9.10.2009). Marja Terttu Knapas et al., Suomalaiset pappilat, kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1238/Tieto. 2009. |
||
kohteeseen sisältyy: huvila; kylä; merkkimieskoti; museo; oppilaitos; pappila; pihapiiri; silta; talonpoikaistalo; tie; | ||
ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||