 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Joensuu | Pohjois-Karjala | |
Uimaharjun rautatieasema |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Uimaharjun rautatieasema | ||
| Kuvaus | ||
| Uimaharjun rautatieaseman hyvin säilyneessä rakennuskannassa on voimakas jugendarkkitehtuurin leima ja se on alueena poikkeuksellisen yhtenäinen. Uimaharjun asemalla on ainoa asema-alueilla säilynyt puinen vesitorni.
Uimaharju sijaitsee rauta- ja vesiteiden risteyksessä. Enocellin sellutehtaan varjossa Pielisen rannalla sijaitsevalla Uimaharjun asema-alueella on toistakymmentä 1908 valmistunutta rakennusta. |
||
| Historia | ||
| Karjalan rata Viipurista Sortavalan kautta Joensuuhun rakennettiin suurista pääradoista viimeisenä 1892-1894. Vasta 1905-1906 valtiopäivät päätti, että rataa jatkettaisiin Pielisen itäpuolta Uimaharjun ja Lieksan kautta Nurmekseen. Uimaharjussa rata ylittää Pielisjoen ja Uimaharjun rautatiesillasta tuli valmistuttuaan 1909 Suomen suurin kääntösilta.
Uimaharjusta kehittyi vilkas puutavaran käsittelypaikka. Joensuulainen Oy Gustaf Cederberg perusti Laiskalahden sahan 1916 ja Metsähallitus Uimaharjun halkosahan 1917. Satamaradan yhteyteen rakennettiin sivuraide puutavaran kuormaamista varten. Sahojen epävakaasta toiminnasta riippumatta Uimaharju säilyi vilkkaana seutuna, sillä sen kautta kulkivat miehet Ilomantsin pohjoisosan suurille tukkityömaille. |
||
| Lisätietoa | ||
| Pohjois-Karjalan rakennusperinnettä. Pohjois-Karjalan taidetoimikunta - Pohjois-Karjalan museo. Toim. Rauni Säisä. 1982.
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982. Ismo Björn, Enon historia 1860-1967. Enon kunta, Enon seurakunta. Jyväskylä 1994. Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96). Mauri Mönkkönen, Virroilta ja vaaroilta. Enon kulttuuriympäristöohjelma 2003. Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004. |
||
| kohteeseen sisältyy: liikenteenrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: taajama; | ||
Uimaharjun asemarakennus Marja-Leena Ikkala 2014. |
Uimaharjun asema-aluetta Marja-Leena Ikkala 2014. |
Uimaharjun rautatieasema. Hannu Vallas 1997. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU