 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kouvola | Kymenlaakso | |
Anjalan paperitehdas sekä Inkeroisten kartonkitehdas ja yhdyskunta |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Anjalan paperitehdas sekä Inkeroisten kartonkitehdas ja yhdyskunta | ||
| Kuvaus | ||
| Kymijoen varren Anjalan paperitehtaan ja Inkeroisten kartonkitehtaan teollisuuslaitokset ovat sekä teollisuushistorian että modernin arkkitehtuurin muistomerkkejä. Aluekokonaisuus on vuosikymmenten kuluessa teollisuuden kasvun myötä syntynyt ja kehittynyt yhtenäinen ja monikerroksinen, sosiaaliseen hierarkiaan pohjautuva yhdyskunta.
Keskelle Ankkapurhan koskimaisemaa sijoittuvat Inkeroisten tehdasalueen tuotantorakennuksista vanhin, tiilinen kartonkitehdas vuodelta 1887 (A.M. Hedbäck) ja 1921-1922 rakennettu arkkitehtien S. Frosterus, O. Gripenberg suunnittelema vesivoimalaitos. Inkeroisten vanhassa, sisätiloiltaan alkuperäisenä säilyneessä kartonkitehtaassa säilynyt maamme ensimmäinen jatkuvatoiminen satavuotinen kartonkikone on kunnostettu ja yleisön nähtävissä. Inkeroisten tehtaiden asuntoalueen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun jälkipuolelta. Keskuskonttori on vuodelta 1879 ja Tehtaan kerho, entinen koulu, on peräisin 1890-luvun keskivaiheilta. Inkeroisten kirkko on vuodelta 1910 (B. Federley). Inkeroisissa on merkittäviä Alvar Aallon 1930-luvulla ja 1950-luvulla suunnittelemia toimihenkilöiden ja työväestön yhtenäisiä asuma-alueita: ns. Mestaritalot, Insinööritalot ja Tervalinja. Tehtaanmäen valkoiseksi slammatut tiiliset kerrostalot ovat 1950-luvulta. Tehtaanmäen pohjoispuolella sijaitsee Inkeroisten tehtaiden sodanjälkeisen asuntopulan lievittämiseksi rakennettu Karhunkankaan asuntoalue. Myös Tehtaanmäen 1939 valmistunut kunnallinen kansakoulu on Alvar Aallon suunnittelema. Inkeroisten tehtaan pohjoispuolella olevan Anjalan paperitehtaiden julkisivut ja ulkoasu ovat Alvar Aallon suunnittelemat 1937-1938. Myös tehdasalueen selluosaston korjaamo ja sosiaalitila, jälkikäsittely- ja tuotevarasto sekä PK 1 ja PK 2 ovat Aallon suunnittelemat. |
||
| Historia | ||
| Kymijoen koskia otettiin varhain sahateollisuuden käyttöön. Varsinainen teollistuminen ja suuret puutavaran yhteisuitot alkoivat 1800-luvun lopulla ja Kymijoen varteen keskittyi useita tehdaslaitoksia.
Kymijoen Ankkapurhan kosken partaalle 1872 rakennettu Inkeroisten puuhiomo oli ensimmäinen puuhiokkeen valmistaja Kymenlaaksossa. Tehtaaseen hankittiin 1873 kaksi paperikonetta, joista toisella valmistettiin silkkipaperia ja toisella mm. sanomalehtipaperia. Tehdas ja sen koneet tuhoutuivat tulipalossa 1881. Uudessa tehtaassa valmistettiin puumassaa sekä puu- ja lumppupahvia. Uutta hiomoa alettiin rakentaa 1887. Tehdasta laajennettiin edelleen 1890-luvulla, jolloin sinne hankittiin mm. Suomen ensimmäinen kartonkikone. Vanhat hiomo-osastot korvattiin uudella, yhdestä rakennuksesta koostuvalla hiomolla 1921-1922. Insinööri August Sandsundin suunnitelmin valmistunut hiomo rakennettiin samaan aikaan arkkitehtien Sigurd Frosteruksen ja Ole Gripenbergin suunnitteleman vesivoimalaitoksen kanssa. Inkeroisten uusi kartonkitehdas valmistui 1960-luvulla. Anjalan paperitehtaiden perustamisesta päätettiin 1936 ja rakentaminen toteutettiin 1937-1938 funktionalismin suunnitteluperiaatteita noudattaen. Paperitehdas koostui hiomosta, paperikonesalista sekä jälkikäsittely- ja tuotevarastosta. Tehdasta laajennettiin 1980-luvulla. |
||
| Lisätietoa | ||
| Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kotka 1984.
Vilhelm Helander ja Simo Rista, Suomalainen rakennustaide. 1989. Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1992. Enso Oy:n rakennuskannan inventointi, Henrik Wager. Inventointiraportti 1997. Tuula Pöyhiä, Rakennushistoriallinen selvitys. Stora Enso Oy. 1998. Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus. Kymenlaakson liitto. Kuvaja Consulting Oy 2003. |
||
| kohteeseen sisältyy: kirkko; koulu; puunjalostustehdas; työväen asuintalo; voimalaitos; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Anjalan kartano, Inkeroisten kartonkitehdas ja Anjalan paperitehdas Kymijoen rannassa. Hannu Vallas 1997. |
Inkeroisten voimalaitos. Pekka Kärki 1983. |
Inkeroisten Tampellan asuinalue. Marja-Terttu Kanpas 1982. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU