Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Närpiö Pohjanmaa

Närpiön kirkko ja kirkkotallit

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Närpiön kirkko ja kirkkotallit
Kuvaus
Närpiön useaan kertaan laajennettu keskiaikainen kivikirkko, sen lähiympäristön pitkät kirkkotallirivit, lainamakasiini, pitäjäntupa sekä pappila tekevät alueesta ainutkertaisen historiallisen kirkkomiljöön Suomessa.

Ulkoviistein ja täyskorkein eteishuonein varustettu ristikirkko on valkeaksi rapattu. Kirkon sisätila on matalan ja laakean lautaholvin kattama. Ristiinnaulittua esittävä alttaritaulu vuodelta 1803 on 1700-luvun lopun tunnetuimman ruotsalaisen kirkkomaalari Per Högbergin maalaama. Rokokootyylisesti kaartuva saarnastuoli on 1730-luvulta ja Johan Kyntzellin tekemä. Kirkossa on säilynyt kuusi hautakiveä 1600-luvulta. Tilava sakaristo vanhoine sisustuksineen ja tauluineen kuuluu maamme tyylikkäimpiin. Rovasti Henrik Carlborgin muotokuva on J.H. Scheffelin, ja Johan Laihianderin muotokuva Ulla Paschin maalaama.

Kellotapuli vuodelta 1757 on rakennettu Matti Hongan johdolla ja se on tyypiltään pohjalainen renessanssitapuli. Kirkkotarhassa on kaksi hautakappelia, joista toinen on 1700-luvun lopusta ja kuulunut kirkkoherra rovasti Johan Laihianderille (1718-1794) ja toinen 1930-luvulta ja kuulunut rovasti K.I. Nordlundille (1855-1937). Kansalaissodan sankarihauta vuodelta 1921 on John Munsterhjelmin piirtämä klassillinen arkkitehtuurisommitelma ja viime sotien sankaripatsaana on Matti Hauptin haavoittunutta sotilasta esittävä pronssiveistos vuodelta 1952.

Punamullatut noin 150 kirkkotallia sijaitsevat tiiviisti vieri vieressä kirkon ohittavan maantien molemmin puolin. Pienten, yksihuoneisten rakennusten pääty on tielle päin. Päädystään pidennetty, päreillä katettu harjakatto muodostaa suojan sisäänkäynnin ylle. Useimmat tallit ovat 1800-luvulta.

Kirkkomiljööseen ovat 1880-luvulta alkaen kuuluneet lainamakasiini ja 1700-luvun pitäjäntupa.

Pappila sijaitsee kirkon pohjoispuolella. Päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluvat renkitupa ja talousrakennus.
 
Historia
Närpiön kirkko on yksi Pohjanmaan keskiaikaisista kivikirkoista ja lienee rakennettu 1500-luvun alussa. Sitä on laajennettu useaan otteeseen. 1650-luvun alussa kirkkoa pidennettiin itäpäästä. 1730-luvulla runkohuoneen eteläpuolelle rakennettiin ristivarsi, 1770-luvun alussa kirkkoon rakennettiin ristivarsi pohjoispuolelle ja runkohuoneen itä- ja länsipäihin tiilestä muuratut kolmitaitteiset lisäykset. Kirkon vesikatto ja kattotuolit uusittiin ja kirkko holvattiin yhtenäisellä lautaholvilla. Rakennusmestarina toimi Matti Honka ja muurarimestarina David Olander. Kirkon ulkoseinät rapattiin ja kalkittiin valkeaksi 1834, eteishuoneet ristivarsien päihin rakennettiin 1898. Kirkon sisustukseen tuli epätasapainoa, kun itäiseen ristivarteen sijoitettiin kookkaat urut kuorotiloineen.

Närpiön ensimmäinen pappila valmistui 1679, ja nykyinen, järjestyksessään seitsemäs 1888-1889. Talo korjattiin 1960-luvulla seurakuntataloksi.

Kirkkotallit ovat entiseen laajaan emäpitäjään kuuluneiden kylien ja suurtalojen rakennuttamia. Tallit rakennettiin pitkän matkan päästä jumalanpalvelukseen tulleiden ihmisten ja heidän hevostensa suojaksi ja levähdyspaikaksi, kookkaimmat tallit isojen talojen hevosille. Enimmillään niitä oli oli lähes 350. Kirkkotallit ovat muualta maasta lähes hävinneet.

Lainamakasiini rakennettiin 1889 ja otettiin museokäyttöön 1967. Pitäjäntupa rakennettiin 1700-luvulla ja siirrettiin nykyiselle paikalleen 1882. Pitäjäntupakin on museokäytössä.
 
Lisätietoa
Svenska Österbottens historia IV. Vasa 1983.

Sigrid Nikula, Närpes kyrka och kyrkogård. Närpes igår och idag. Åbo 1975.

Lars Pettersson, Kyrkor och klockstaplar i svenska Österbotten. Svenska Österbottens historia V. Vasa 1985.

Kari Appelgren, Om den skulpterade och målade inredningen i Österbottens kyrkor. Svenska Österbottens historia V. Vasa 1985.

Matti Salomäki, Vaasan läänin vanhat pappilat 1700-luvulta 1920-luvulle. Vaasan lääninhallituksen julkaisusarja 1994:11.

Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.

Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1117. 2007.

Maria Kurtén - Susanne Öst - Rose-Marie Back - Minna Torppa - Sari Tallgren, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-inventointitietokanta 7.5.2009.
 
kohteeseen sisältyy:  hautakappeli; hautausmaa; kellotapuli; kirkko; kirkkotallit; lainamakasiini; museo; pappila;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
Närpiön kirkko ja osa kirkkotalleista. Taustalla pappila. Hannu Vallas 1998
Närpiön kirkko ja osa kirkkotalleista. Taustalla pappila. Hannu Vallas 1998.
Närpiön kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Kaj Höglund 2010
Närpiön kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Kaj Höglund 2010.
Närpiön kirkkotalleja. Maria Kurtén 2007
Närpiön kirkkotalleja. Maria Kurtén 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009