KARTTAHAKU |
Kaskinen | Pohjanmaa | |
Kaskisten ruutukaava-alue |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kaskisten ruutukaava-alue |
Kuvaus | ||
Kaskisten 1765 perustetun ja 1785 privilegionsa saaneen kaupungin ruutukaava kuvastaa hyödyn aikakauden talouspoliittisia tavoitteita. Puukaupungin rakenne, mittakaava ja vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta periytyvä rakennuskanta ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Asemakaavan perusmuodot pää- ja poikkikatuineen sekä niiden varsilla olevat aukiosommitelmat ovat pysyneet kaupungin rakenteena.
Mittavaan ruutukaavaan rakennettu Kaskisten puukaupunki sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisesti meren rannalla. Kaupunki avautuu länteen. Kaupunkirakenteen muodostavat pitkät suorat katulinjat, joita lyhyet poikkikadut leikkaavat. Keskiakselin muodostaa neliömäinen satama-aukio, joka jatkuu istutettuna katutilana itään päättyen kirkolle. Pituussuuntaisen akselin muodostaa puolestaan Bladhintie laajentuen pohjoisessa ja etelässä symmetrisiksi, umpikulmaisiksi aukioiksi. Kaskinen ei kasvanut 1700-luvulla sille kaavailtuihin mittoihin. Kaupunkikuva ja -rakenne on jäänyt poikkeuksellisen väljäksi verrattuna muihin puukaupunkeihimme. Kaupungin vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1700-luvulta. Edustavin yksityinen porvaristalo on kaupungin eteläisimmässä korttelissa sijaitseva Peter Johan Bladhin kaksikerroksinen, mansardikattoinen talo. Kaskisten kaupunkikuvaa ja -rakennetta leimaavat väljät tontit sekä niillä sijaitsevat eriaikaiset ja erikokoiset puiset asuinrakennukset. Erityisen merkittävä on 1900-luvun vaihteen muotokieli, joka ilmenee sekä asuin- että julkisessa rakentamisessa, kuten seurantalossa ja palokunnantalossa. 1930- ja 1950-lukujen asuinrakennukset täydentävät kaupunkirakennetta. Avoimeen, paikoin hajanaiseen katutilaan vaikuttavat aitaamatta jätetyt tontit ja alueet. Umpikulmaiset aukiot ovat luonnontilassa ja tuskin hahmotettavissa. Kaupungille on ominaista myös tonteilla kasvavat suuret lehtipuut, jotka monin paikoin ulottuvat katutilaan luoden puutarhakaupunkimaisen tunnelman. Rautatieaseman alue on vanhan puukaupungin itäpuolella Vuorikadun varrella asemakaavan ruutukoordinaatistossa. Laajan alueen monipuolinen rakennuskanta on poikkeuksellisen yhtenäinen. Erityisen komea, myös sisätiloiltaan, on tyylillisesti jugendia lähellä oleva, Thure Hällströmin suunnittelma asemarakennus vuodelta 1912. Aivan ruutukaava-alueen pohjoispuolella on kaupungin vanha kalaranta, Sjöbodudden, kymmenine pienine vajoineen. Vanhassa suolaamossa toimii kalastusmuseo. Museon läheisyyteen on siirretty tuulimylly. Ranta-aittojen ulkopuolella on monia verkkojen ja muiden pyydysten kuivaustelineitä. |
||
Historia | ||
Päätös Kaskisten perustamisesta tehtiin 1765 ja kaupunki sai privilegionsa 1785. Carl Johan Cronstedt laati suurisuuntaisen asemakaavan 1767 ja kaupungin odotettiin kasvavan mittavaksi kauppakaupungiksi hyvän sijaintinsa sekä satamansa ansiosta.
Kauppaporvari Peter Johan Bladhin 1788 rakennuttaman asuintalon toisessa kerroksessa toimi kaupungin kirkko vuodesta 1798 aina vuoteen 1965 saakka. Rakennus kunnostettiin restauroiden ja konservoiden kaupungin käyttöön 1980- ja 1990-luvuilla. Arkkitehti Erik Kråkströmin piirtämä kirkko valmistui 1965. Se rakennettiin Cronstedtin asemakaavan mukaisesti kaupungin keskiakselin päätteeksi Kuningas Kustaan aukiolle. Päätös rakentaa rautatie Seinäjoelta Kristiinankaupunkiin ja Kaskisiin syntyi viimeisillä säätyvaltiopäivillä 1906 lähes neljännesvuosisadan jatkuneen kiistan jälkeen. Rautatie rakennettiin 1909-1912. Henkilöliikenne lakkasi 1950-luvulla. |
||
Lisätietoa | ||
Kaskinen, Kaskö. Byggnadsdirektiv för den gamla rutplanen. Korsnäs 1981.
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982. C.J. Gardberg, Handelsplatser, städer, vägar och broar. Svenska Österbottens historia IV. Vasa 1983. Helge Finell, Kaskö stads kommunikationer. Kaskö stads historia 1983. Anna-Maria Åström, (red.) Kaskö. Kontinuitet och förändring i en småstad. Folklivsstudier XVI. 1985. Elisa El Harouny, Olli-Pekka Riipinen, Kaija Santaholma ja Timo Tuomi, Suomalaisia puukaupunkeja. Kaskinen. Ympäristöministeriö. Alueidenkäytön osasto. Helsinki 1996. Juhani Kostet, Cartographia urbium Finnicarum. Suomen kaupunkien kaupunkikartografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa. Monumenta Cartographica Septentrionalia 1997. Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96). |
||
kohteeseen sisältyy: kaava-alue; katutila; kaupungin asuintalo; kirkko; liikenteenrakennus; piensatama; tori; tuulimylly; | ||
ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Kaskisten ruutukaava-alue. Hannu Vallas 1997. |
Katunäkymä Kaskisten ruutukaava-alueelta. Tuija Mikkonen 2006. |
Katunäkymä Kaskisten ruutukaava-alueelta. Tuija Mikkonen 2007. |
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||