 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Parainen | Varsinais-Suomi | |
Korppoon kirkko |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Korppoon kirkko | ||
| Kuvaus | ||
| Korppoon kivikirkko kuuluu arkkitehtuuriltaan ja sisustukseltaan maamme kauneimpien keskiaikaisten kirkkojen joukkoon. Historiallisesti se kuvastaa ulkosaariston varhaisen pysyvän asutuksen vaurautta ja merellisiä yhteyksiä.
Korppoon pääsaaren länsirannalla sijaitseva kirkko muodostaa maanteiden risteyksessä kirkonkylän keskipisteen. Puistomaisen miljöön muodostava kirkkomaa rajautuu pohjois- ja itäpuolella metsäiseen kallioalueisiin. Kirkon suorakaiteen muotoisen runkohuoneen länsipäässä on massiivinen torni, jonka seinäpinnoissa on eri tasoilla tiilireunuksisia komerosyvennyksiä ja suorakaiteen muotoisia valoaukkoja. Kuoriosa on eteläpuolelta runkohuonetta kapeampi. Kirkon vesikattoa on myöhemmin madallettu. Kuori-ikkunan alapuolella on seinään muurattu kalkkikivinen risti. Yksilaivaisessa, kolmitraveisessa kirkkosalissa on pilasterien ja kilpikaarien varaan muuratut tähtiholvit, asehuoneessa ja sakaristossa ristiholvit. Holveissa ja eteläseinällä on runsaasti primitiivistä merenkulkuun liittyvää maalauskoristelua. Kirkkosalin erottaa kuorista taidokkain goottilaisin puuleikkauksin varustettu maassamme ainutlaatuinen lektoriokaide 1400-luvulta. Triumfikrusifiksi on siihen kiinnitettynä. Suljetut penkkikorttelit ovat ovelliset. Keskiaikaisia veistoksia ovat alttarikaapin ohella Pyhä Yrjänä seuralaisineen, Pyhä Mikael, Pyhä Olavi, Pyhä Katariina Aleksandrialainen ja neitsyt Maria Jeesus-lapsineen. Kirkkotarhan kiviaidassa on pohjoispuolella harvinainen lautakate. Aitaan liittyy myös 1690-luvulla tehty porttirakennus. Kirkon eteläpuolella on Korppoon kartanon omistaneen hovioikeuden asessori B.H. Mjödhin 1780-luvulla rakennuttama hautakappeli sekä sen mallin mukaan 1830-luvulla tehty paarihuone. Kirkon itä-, etelä- ja länsipuolella olevaa kirkkotarhaa on useaan otteeseen laajennettu. |
||
| Historia | ||
| Korppoo mainittiin seurakuntana 1434 ja ensimmäinen kirkko saarella oli jo 1300-luvun loppupuolella. Kivikirkko rakennettiin useassa eri vaiheessa keskiajan kuluessa. Kirkon vanhimman osan muodosti sakaristo, jonka jälkeen rakennettiin runkohuone, myöhemmin korkea länsitorni ja asehuone. Kirkko oli alunperin kaksilaivainen, mutta muutettiin keskiajan loppupuolella yksilaivaiseksi ja holvattiin kolmella tähtiholvilla. Länsitorni on toiminut todennäköisesti myös merimerkkinä ja majakkana. Sen nykyinen pääte tehtiin 1709 raivonneen tulipalon jälkeen. Kirkko restauroitiin 1952-1953 arkkitehti Nils Erik Wickbergin laatiman suunnitelman mukaan. | ||
| Lisätietoa | ||
| Nils Erik Wickberg, Korppoon keskiaikainen kirkko. Arkkitehti 1955/3.
Sigrid Nikula, Korpo kyrka. Finlands kyrkor 7. Museiverket 1973. Gunnar Levlin, Korppoon kirkko. Korppoon seurakunta 1980. Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautakappeli; hautausmaa; kirkko; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Runkohuoneen länsipään torni. Hilkka Högström 2020. |
Kirkkosali ja kuori. Hilkka Högström 2020. |
Korppoon kirkko. Hilkka Högström 2020. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU