KARTTAHAKU |
Nousiainen | Varsinais-Suomi | |
Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema |
Kuvaus | ||
Pyhän Henrikin kulttiin liittyvä Nousiaisten kirkko on Turun tuomiokirkon ohella Suomen keskiaikaisen kirkkoarkkitehtuurin merkittävin muistomerkki. Kirkkosalissa oleva piispa Henrikin haudalle pystytetty sarkofagi (kenotafi) pronssilaattoineen on ainutlaatuinen maassamme. Kirkko pappiloineen on säilyttänyt vuosisataisen maisemallisen asemansa avoimella viljelysaukealla Hirvijoen laaksossa.
Nousiaisten ja Lemun pitäjiä halkovan Hirvijoen yläjuoksun rantatörmällä sijaitseva kirkko poikkeaa pohjamuodoltaan muista keskiaikaisista kirkoista. Runkohuoneen länsipää on kolmitaitteinen ja itäpäässä siihen liittyy kapeampi taitteinen kuori. Asehuoneessa on oviaukot itä- ja länsiseinällä, eteläseinällä on ollut ikkunan yhteydessä ulkoinen saarnaparveke. Kirkossa on käytetty poikkeuksellisen paljon tiiltä seinämuurien yläosassa. Kuori-ikkunoissa ja eteläportaalissa on monimuotoiset tiiliprofiloinnit. Neljä pilariparia jakaa kirkkosalin kolmeen laivaan, joista keskilaiva on kaksi kertaa niin leveä kuin sivulaiva. Holvit ovat yksinkertaisia ristiholveja ja niissä sekä pitkittäisissä arkadikaarissa on joitakin primitiivisiä kalkkimaalauksia. Kirkkosalin kiinteä sisustus on alkuperäiselle paikalleen 1960-luvun lopulla palautettua Pyhän Henrikin sarkofagia ja 1640 lahjoitettua saarnastuolia lukuun ottamatta selkeän moderni. Kirkon merkittävin kalleus on Piispa Maunu II Tavastin 1429 lahjoittama mustaa belgialaista kalkkikiveä oleva sarkofagi, joka on päällystetty piispa Henrikin elämää ja ihmetekoja kuvaavilla kaiverretuilla messinkilaatoilla. Lisäksi kirkossa on Pyhää Henrikiä esittävä suurikokoinen veistos ja triumfikaareen kiinnitetty krusifiksi. Kirkon eteläpuolella oleva vaatimaton kaksikerroksinen kellotapuli on rakennettu 1759-1760 turkulaisen Matias Ledeniuksen johdolla. Nousiaisten pappila sijaitsee joen vastarannalla ja kirkolta sinne johtavat portaat ja silta. Pappila on sijainnut samalla paikalla todennäköisesti 1200-luvulta lähtien. Päärakennus on rakennettu 1890. Talousrakennuksista yksi on yhteinen viereisen kirkon virkatalon tilanhoidosta vastanneen tilan kanssa. |
||
Historia | ||
Nousiaisten kirkko rakennettiin legendan mukaan paikalle, johon Suomen ensimmäinen piispa Henrik 1150-luvun puolivälissä haudattiin. Nousiaisten kirkossa säilytettiin ilmeisesti piispa Henrikin pyhäinjäännöksiä ennen niiden siirtämistä Turun tuomiokirkkoon 1300-luvun vaihteessa. Piispa Henrikin pyhimyskultti, johon liittyvät Surmavirsi ja Pyhän Henrikin legenda, kehittyi 1200-luvulla ja Nousiaisten kirkko muodostui pyhiinvaelluskohteeksi.
Nousiaisten Topoisiin, nykyiselle kirkonpaikalle, kehittyi 1100-1200-luvulla Suomen ensimmäinen hiippakuntakeskus. Keskiaikaista kivikirkkoa edelsi samalla paikalla ilmeisesti puinen kirkko. Piispanistuin siirtyi Aurajoen Koroisiin 1229 ja Pappilan kylän maat luovutettiin Nousiaisten seurakunnalle. Vuonna 1901 arkkitehti Josef Stenbäckin johdolla tehdyssä korjauksessa kivikirkon kiinteä sisustus uusittiin, ikkunat laajennettiin ja kuorin eteläseinää vasten rakennettiin harmaakivinen kappeli piispa Henrikin sarkofagia varten. Kirkkoa korjattiin Muinaistieteellisen toimikunnan arkkitehtien Heikki Havaksen ja Maija Kairamon suunnitelmien mukaan 1967-1968. Tuolloin sarkofagi siirrettiin erillisestä kuorista kirkkosaliin sen lattian alta löydetyn kiviperustan kohdalle. |
||
Lisätietoa | ||
Tove Riska, Nousiaisten kirkko. Suomen kirkot 2. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1961.
Olavi Tapio, Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkko. Turku 1969. Aulis Oja, Nousiaisten historia 1. Nousiaisten kunta ja Nousiaisten seurakunta 1977. Ulla Heino, Nousiaisten historia 2. Nousiaisten kunta ja Nousiaisten seurakunta 1980. C.J. Gardberg, Keskiajan rakennustaide. Ars. Suomen taide 1. 1987. Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Anu Johansson ja Eija Suna, Nousiaisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 8. Nousiaisten kunta, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liito. 2002. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007. |
||
kohteeseen sisältyy: kirkko; pappila; tie; | ||
ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema. Soile Tirilä . |
Nousiaisten kirkkomaisema, etualalla pappila. Johanna Forsius 2007. |
Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema. Soile Tirilä . |
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||