KARTTAHAKU |
Naantali | Varsinais-Suomi | |
Rymättylän kirkko |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Rymättylän kirkko |
Kuvaus | ||
Rymättylän kivikirkko on säilynyt hyvin keskiaikaisessa asussaan. Vanhakantaisessa asussa on säilynyt myös tunnelmallinen kirkkosali, joka on perusteellisen mutta taitavan 1920-luvun lopulla tehdyn restauroinnin tulosta. Sen maalauksissa, taideteoksissa ja sisustuksessa on renessanssipiirteitä.
Pyhälle Jaakobille omistetun kirkon ulkoarkkitehtuurin erikoisuutena on, että kaltevaan rinteeseen rakennetun kirkon länsipääty on itäpäätyä lähes kolme metriä matalampi. Kirkon jyrkkälappeisen paanukaton keskellä kohoaa kookas kattoratsastaja. Yksilaivaista kolmetraveista kirkkosalia kattavat rengaskoristeiset tähtiholvit. Holvaus tukeutuu seinäpilastereihin ja kilpikaariin. Kirkkosalin maalauskoristelu on 1500-luvun alusta ja sen yksityiskohdissa, mm. eri henkilöiden puvuissa on selviä renessanssipiirteitä. Kuoriseinällä olevan suuren Viimeistä tuomiota esittävän maalauksen alapuolella on kaksitoista apostolia tunnuskuvineen. Seinillä olevat maalaukset liittyvät pääasiassa Kristuksen kärsimyshistoriaan. Kirkossa on paljon keskiaikaisia veistoksia, kirkon suojeluspyhimys P. Jaakob esiintyy niistä kolmessa. Muusta keskiaikaisesta esineistöstä mainittakoon kasteallas. Barokkityylinen saarnastuoli ja kuusi hautavaakunaa ovat 1600-luvulta ja penkit 1830-luvulta. Kiviaidan ympäröimän kirkkotarhan luoteiskulmauksessa oleva porttihuone on keskiaikainen. Pyramidikattoinen kivestä muurattu hautakappeli kirkon kaakkoispuolella on vuodelta 1785 ja kuulunut Maanpään kartanolle ja Kuralan Södergårdin omistajalle. Asehuoneen itäseinälle 1600-luvulla rakennettu hautakappeli on toiminut myöhemmin paarihuoneena ja varastona. Kellotapuli kirkon länsipuolella olevalla korkealla kalliolla on Ruotsissa yleistä tapulityyppiä, jossa kellohuonetta kannattava korkea pukkiteline on suojattu lautaverhouksella. Tapulin nykyasu lienee 1760-luvun alussa tehdystä uusinnasta. Kirkon läheisyydessä on lisäksi vanhalla kunnantuvan paikalla kookas jugend-asuinen kunnantalo vuodelta 1914. |
||
Historia | ||
Rymättylän seurakunta mainittiin ensimmäisen kerran 1335. Kivikirkko rakennettiin 1500-luvun alussa ja saman vuosisadan alussa kirkkoon tehtiin myös ensimmäiset kalkkimaalaukset. Kirkkosalia kunnostettiin 1927-1928, jolloin mm. kalkkimaalaukset ja veistokset restauroitiin. | ||
Lisätietoa | ||
Sigrid Nikula, Rymättylän kirkko. Suomen kirkot 6. Museovirasto 1972.
Antero Sinisalo, Myöhäiskeskiaikaiset kivikirkot. Ars. Suomen taide 1. 1987. Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Heljä Brusila et al., Rymättylän kulttuuriympäristö ja vanha rakennuskanta. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 7. Rymättylän kunta, Varsinais-Suomen liitto, Turun maakuntamuseo. 2001. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1117. 2007. |
||
kohteeseen sisältyy: hautakappeli; hautausmaa; kellotapuli; kirkko; muu hallintorakennus; | ||
ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||