 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Asikkala | Päijät-Häme | |
Vähä-Äiniön kylä |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Vähä-Äiniön kylä | ||
| Kuvaus | ||
| Vähä-Äiniön kylän tilat, pellot ja muinaisjäännökset kuvastavat Hämeen kyläasutuksen jatkuvuutta esihistorialliselta ajalta nykypäiviin.
Vähä-Äiniön kylä on Päijänteen Vähä-Äiniönlahden itärannalla. Kylän vanhin viljelyaukea sijaitsee järven ja Katinkalmanharjun välisellä rinteellä. Kylän peltoaukealta tunnetaan kivikautinen asuinpaikka, rautakautinen kalmisto ja uhrilehto. Asutuksen vanhimman kerrostuman muodostavat Vanhakartanon ja Yttälän ratsutilojen pihapiirit. Ylempänä rinteessä, tien varressa, sijaitsee Yttälän nykyinen klassistinen päärakennus 1940-luvulta ja talousrakennukset 1700-luvulta. Pihaan johtaa vaahterakuja. Rantatöyräällä sijaitsevan Vanhakartanon ulkoasultaan uusgoottilaisen päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta ja suuri lasikuisti 1800-luvulta. Puistomaiseen pihaan kuuluvat talousrakennukset ovat peräisin 1800-luvulta. |
||
| Historia | ||
| Ensimmäiset kirjalliset maininnat Vähä-Äiniön kylästä ovat 1400-luvulta. Uuden ajan alkupuolella Padasjokeen kuuluneessa Vähä-Äiniön kylässä oli 11 taloa. Kylän taloista Uusi-Kartano ja Yttälä olivat ratsutiloja. Vähä-Äiniön kylä muodostui ilmeisesti Äiniön suurkylän jakautuessa Iso- ja Vähä-Äiniöön keskiajan loppupuolella.
Kylän rannassa Kuoreniemessä toimi 1850- ja 1860-luvulla laivanveistämö, kun Turun ja Kokkolan telakat siirrettiin Krimin sodan aikana Kuoreniemeen. Telakalla rakennettiin tykistöproomuja ym. sota-aluksia ja esimerkiksi Päijänteen ensimmäinen höyrylaiva. Telakalla työskenteli satoja telakkatyötekijöitä ja yli tuhat venäläistä sotilasta. Yttälän entisen päärakennuksen sali toimi laivaveistämön aikana ortodoksisena kirkkona. Vanha päärakennus on palanut ja osittain sen kivijalalle rakennettiin 1945 arkkitehti Irma Kolsin suunnittelema kaksikerroksinen kivinen päärakennus. |
||
| Lisätietoa | ||
| Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.
Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973. Yrjö Blomstedt, Asikkalan historia. Asikkalan kunta 1982. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Helsinki 1993. Annu Tulonen, Asikkalan kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö, Alueiden käyttö. Ympäristöministeriö. Helsinki 1998. Teija Ahola, Rakennusinventointi - Asikkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 108/2006. Hämeen ympäristökeskus, Asikkalan kunta 2006. Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: kylä; muinaisjäännös; pihapiiri; talonpoikaistalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Viljelyaukea Vähä-Äiniönlahden ja Katinkalmanharjun välillä. Minna Pesu 2006. |
Yttälän entisen ratsutilan talouskeskus Vähä-Äiniön kylän viljelyaukean laidalla. Minna Pesu 2006. |
Yttälä lännestä Henrik Wager 2004. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU