Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Järvenpää Uusimaa

Tuusulan reservikomppania

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tuusulan reservikomppania
Kuvaus
Tuusulan reservikomppanian alue on tärkeä esimerkki maamme ensimmäisen asevelvollisen sotaväen (nk. Vanhan väen) reservijärjestelmän tarpeita palvelleesta valtion rakennustoiminnasta, jonka tulokset kuuluvat sotalaitoksen 1800-luvun loppupuolen rakennusperintöön.

Valtaosa vuoden 1878 asevelvollisuuslain nojalla perustetuista reservin kasarmialueista on ehtinyt hävitä. Tuusulan reservikasarmi on yksi harvoista rakenteensa ja rakennuskantansa pääpiirtein säilyttäneistä alueista ja sillä on erityistä historiallista todistusvoimaa laitoslajinsa edustajina.

Entisen reservikomppanian yksi- ja kaksikerroksiset puurakennukset sijaitsevat alueella laitoslajin suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Kasarmivaiheen rakennuksia on jäljellä seitsemän. Myöhempiä rakennuksia alueella ovat mm. autotalli ja pesula 1950-luvulta.
 
Historia
Suomen 1. Uudenmaan tarkkampujapataljoonan reservipiirin 2. Tuusulan komppania oli osa vuoden 1878 asevelvollisuuslain nojalla muodostettua kansallista sotaväkeä. Tarkkampujapataljoonien ja myöhemmin perustetun rakuunarykmentin lisäksi tuo sotaväki käsitti 32 reservikomppaniaa maan eri puolilla. Kullekin komppanialle rakennettiin pääasiassa vuoteen 1883 mennessä kasarmialue Yleisten rakennusten ylihallituksessa laadittujen suunnitelmien mukaan. Reservikomppaniain kesäisin käyttämät kasarmit käsittivät kukin kymmenkunta rakennusta.

Kansallisen sotaväen lakkauttamisen jälkeen 1902 Tuusulan reservikasarmi siirtyi ensin venäläisen sotaväen käyttöön, vankeinhoitolaitokselle vankisiirtolaksi 1919 ja myöhemmin Helsingin suojeluskuntapiirin harjoitusalueeksi. Entinen kasarmialue luovutettiin vankeinhoitolaitokselle 1947. Vankilakäytössä se oli aluksi Keravan nuorisovankilan alainen naisvankila ja viimeksi avovankila. Vankilakäyttö päättyi 2000 ja rakennuksia myytiin yksityisomistukseen asuinkäyttöön muutettaviksi. Alueen eteläosaan kaavoitettu pientaloalue on pyritty rakentamistapaohjein sovittamaan kasarmialueen rakentamistapaan.
 
Lisätietoa
Eero-Eetu Saarinen, Ensimmäiset asevelvolliset reservimiehet. Lammin, Urjalan, Oriveden ja Saarijärven reservikomppaniat 1883-99. Sotahistoriallisen Seuran julkaisuja 3. Helsinki 1967.

Keijo Keto, Vanhan sotaväen reservinkasarmit. Tutkimus kasarmialueiden kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Museovirasto 1994 (painamaton).
 
kohteeseen sisältyy:  kasarmi;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
Tuusulan reservikomppanian aluetta. Hilkka Högström 2008
Tuusulan reservikomppanian aluetta. Hilkka Högström 2008.
Tuusulan reservikomppanian rakennuskantaa. Hilkka Högström 2008
Tuusulan reservikomppanian rakennuskantaa. Hilkka Högström 2008.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009