 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kristiinankaupunki | Pohjanmaa | |
Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama | ||
| Kuvaus | ||
| Siipyyn kylä ja kalasatama ovat säilyneet Pohjanmaan rannikon talonpoikaispurjehdusta, laivanrakennusta, merenkulkua ja pyyntiä harjoittaneena yhteisönä ja sen elinkeinojen tuottamana rakennettuna ympäristönä.
Siipyyn kirkonkylän rakenne on säilynyt perinteisenä, ja sen länsipuolella sijaitseva Kiili on yhä käytössä oleva kalaranta ja vierassatama. Sen lukuisat verkko- ja venevajat muodostavat pitkän, rantaviivaa seuraavan rivistön. Siipyyn asutus on sijoittunut maantien varsille ja erityisesti vanhan Kiilin kalasatamaan johtavan tien raitilla on vanhaa, hyvin säilynyttä rakennuskantaa 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvulle. Tien varrella seisoo merimerkkinäkin toiminut puinen empiretapuli, joka on vuodelta 1831 ja suunniteltu intendentinkonttorissa. Kiilin satamarannan metsikköön ja rantakedolle on koottu alueen talonpoikaista ja kalastukseen liittyvää rakennuskantaa. Kalarannan vajat ja ulkomuseon rakennukset sekä pienet kausiasumukset yhdistyvät luontevaksi kokonaisuudeksi. Kilens Hembygdsgård -museon keskeiset talot ovat pitkä paritupainen Fransgården ja Henriksdalshuset, joka on siirretty alueelle Andsfolkin tilalta. Fransgården on tyypillinen Lappfjärdin ja Siipyyn alueen 1800-luvun talonpoikaistalo. Rannalla on 1920-luvulla rakennetun signaalimaston kopio. |
||
| Historia | ||
| Siipyyn kylän neljä ensimmäistä taloa Teir, Hanses, Kars ja Lassfolk sijoittuivat myöhemmin kuivatetun Byträsket-järven lounaisrannalle. Talonpojat harjoittivat maatalouden ohella kalastusta. 1700- ja 1800-luvulla harjoitettiin myös laivanrakennusta ja talonpoikaispurjehdusta. Laivanrakennuspaikkana oli kirkonkylän ranta eli Kilenin ranta. Siipyyläisten tiedetään rakentaneen noin 60 laivaa ennen muuta ahvenanmaalaisten käyttöön.
Kiilin rantaan Hembygdsgårdin museo- ja vapaa-ajanalueelle siirrettiin ensimmäinen rakennus lähiseudulta 1968. Kotiseutumuseon avajaiset olivat 1969. |
||
| Lisätietoa | ||
| Bror Åkerblom, Sideby sockens historia. Vasa 1975.
Erik Appel, Kom Blankus kom Skarpus. Fiskare och skeppsbyggare i Sideby. Scriptum Vasa 1994. Kulturlandskapsinventering över Kristinestads kustområde. Österbottens museum 1998. 1600-luvun maakirjakartat. Siipyy. Jyväskylän yliopiston historian laitoksen ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksen ja Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kuvapankki-tietokanta. http://www.virtuaaliyliopisto.fi/palvelut/maakirjakartat/kartat/haku.php (25.2.2008). Maria Kurtén - Susanne Öst - Rose-Marie Back - Minna Torppa - Sari Tallgren, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-inventointitietokanta (21.2.2008). |
||
| kohteeseen sisältyy: kausiasunto; kylä; museo; piensatama; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Kiilin kalasataman vajoja. Maria Kurtén 2006. |
Pihapiiri Siipyyn kylässä. Tuija Mikkonen 2007. |
Siipyyn kylän satama Kiili. Maria Kurtén 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU