| Kuvaus |
Kuhan kylä edustaa Ranuan vanhinta kiinteätä asutusta, kylä on yksi Ranuan kolmesta varhaisimmin asutetusta kylästä. Kuhan kylässä, Kuhajärven kaakkoispään niemessä on säilynyt rakennusryhmä, joka koostuu neljästä päärakennuksesta. Talousrakennuksineen ne muodostavat kaksi vierekkäistä pihapiiriä. Järven rannassa on lisäksi kaksi aittaa 1700-luvun alusta.
Pikkuniemen asuinrakennus on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, Leinolan päärakennus on vuodelta 1890, Törmälän kaksikerroksinen päärakennus vuodelta 1845 ja Kuhan päärakennus vuodelta 1903. |
| |
| Historia |
| Ranuan varhaisimmat asutusvaiheet liittyvät Sisä-Suomen, Kainuun ja Kuusamon erämaiden asuttamiseen 1600-luvun loppupuolelta alkaen. Kuhan kylän asuttaminen kuuluu Ranuan kaukaisten erämaiden asuttamisen ensimmäiseen vaiheeseen, kun Iin ja Pudasjärven asukkaat asettuivat pitäjiensä takamaille, entisille nautinta-alueilleen 1600-luvun jälkipuolella. Taloja perustettiin kuitenkin vain vähän ja Kuha oli yksi ensimmäisistä pysyvästi asutetuista paikoista Ranualla. 1700-luvulle tultaessa Ranualla oli viisi asuttua taloa. |
| |
| Lisätietoa |
Raili Rytkönen, Suur-Iin historia 1700–1870; 1870-1925. Haukiputaan kunta ja seurakunta, Iin kunta ja seurakunta, Kiimingin kunta ja seurakunta, Kuivaniemen kunta ja seurakunta, Pudasjärven kunta ja seurakunta, Ranuan kunta ja seurakunta, Taivalkosken kunta ja seurakunta, Yli-Iin kunta ja seurakunta, Ylikiimingin kunta ja seurakunta 1978.
Lapin rakennusperintö. Lapin läänin rakennusperinne ry 1984.
Mauno Hiltunen (toim.), Ranuan historia. Kemi 1990.
Jarmo Lokio, Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi 1997.
"Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi" -inventointihanke 2004-2008, aineistot. Lapin ympäristökeskus. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
kylä;
talonpoikaistalo;
|
| ympäristön nykyluonne:
agraarimaisema;
|
| |
PERUSHAKU