| Kuvaus |
Marrasjärvi on esimerkki varhaisista, pääjokivarsien ja -teiden ulkopuolelle asutettuista kylistä, joiden rakennuskanta on peräisin Lapin sotaa edeltävältä ajalta.
Marrasjärven pienen kylän rakennuskanta periytyy 1770-luvulta. Kylässä on tosin tätäkin ajankohtaa vanhempi, 1735 rakennettu, muualta siirretty Nätyngin aitta. Yhtenäisimpiä rakennusryhmiä ovat Kenttälä, Kallio, Kaishannu, Rauhala ja Niemelä sekä erillään sijaitseva Ylitalo. Monet niistä muodostavat ehjiä pihapiirejä. |
| |
| Historia |
Rovaniemen laajassa erämaapitäjässä tilojen lukumäärä alkoi kasvaa 1700-luvun jälkipuoliskolla uudisraivauksen ja talojen lohkomisen seurauksena. Asutusta alkoi syntyä Kemi- ja Ounasjokien sivuvesistöjen varrelle.
Marrasjärven kylän asutus sai alkunsa 1770-luvulla, kun Ounasjokeen laskevan Marrasjoen vesistön varteen, Marrasjärven rannalle perustettiin Rauhalan ja Kallon tilat. Ollila perustettiin 1790-luvulla. Neljäs talo kylään muodostui 1900-luvun alkuvuosina.
Marrasjärven kylä säästyi Lapin sodan tuhoilta 1944 syrjäisen sijaintinsa ansiosta. |
| |
| Lisätietoa |
Jarmo Lokio, Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi 1996.
Lapin rakennusperintö. Lapin läänin rakennusperinne ry 1984.
"Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi" -inventointihanke 2004-2008, aineistot. Lapin ympäristökeskus. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
kylä;
talonpoikaistalo;
|
| ympäristön nykyluonne:
agraarimaisema;
|
| |
PERUSHAKU