Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Porvoo Uusimaa

Näsin hautausmaa

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Näsin hautausmaa
Kuvaus
Näsin hautausmaa kuuluu maamme vanhimpiin kaupungin ulkopuolelle perustettuihin hautausmaihin. Se on myös maamme hautausmaakulttuurin kauneimpia esimerkkejä taide- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaine hautamuistomerkkeineen.

Porvoonjoen länsipuolella Näsinmäellä sijaitsevalla, vanhimmilta osilta rauhoitetulla hautausmaalla on säilynyt suuri määrä Porvoon talous- ja kulttuurielämään vaikuttaneiden merkkihenkilöiden suku- ja perhehautoja. Kansallisrunoilija J.L. Runebergin (k. 1877) ja hänen vaimonsa Fredrikan kalliokummulle louhitulle haudalle pystytetty muistomerkki on koruton musta graniittiobeliski, jota koristaa tähti ja lyyra. Kansalaiskeräyksellä rahoitettu muistomerkki on paljastettu 1888. Arkkitehti Ferdinand Öhmanin piirtämän muistomerkin on tehnyt helsinkiläinen K.V. Bergmanin kivenhakkaamo. Eugen Schaumanin (k. 1904) haudalle 1910 pystytetyn punaista graniittia olevan muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Valter Jung. Viime sotien sankarihaudoilla on Lennart Segerstrålen piirtämä suuri risti.

Hautausmaan vanhimman osan luoteislaidassa sijaitsevat Jackarbyn, Stensbölen, Boen ja Drägsbyn kartanoille kuuluneet hautakappelit, jotka muistuttavat Porvoon seudun rikkaasta säätyläiskulttuurista.

Näsin hautausmaan kupeessa sijaitsevan Näsin kartanon ulkoasultaan ja pohjakaavaltaan 1700-luvun kartanoarkkitehtuuria muistuttava päärakennus on todennäköisesti 1830-luvulta, varatuomari, raatimies Johan Holmin ajalta. Kartanon pihapiirissä sijaitsee 1800-luvulle palautuva asuinrakennus sekä talousrakennuksia. Pihapiirin pohjoispuolella sijaitsee näköalapaikaksi tehty suuri siirtolohkare, niin sanottu Näsin kivi.

Näsinmäellä on ollut kahvila- ja pitopalvelutoimintaa 1900-luvun alusta lähtien rouva Hanna Careniuksen avattua suositulla kävelypaikalla Turisthyddan -nimisen kioskin. Ravintolana toimiva komea ja useasti laajennettu Honkalan (Furunäs) rakennus on vanhimmilta osiltaan 1900-luvun alkupuolelta.
 
Historia
Porvoon kaupungin ja sitä ympäröivän maalaiskunnan yhteinen Näsin hautausmaa vihittiin käyttöön 1789. Aiemmin ruumiit oli haudattu joko kirkkoon tai kirkkomaalle, mutta hygieniasyistä tämä haluttiin lopettaa 1770-luvun alussa. Näsin hautausmaa perustettiin paikalle, missä oli aiemmin toiminut ruttohautausmaa.

Hautausmaan aluetta on laajennettu useita kertoja, ensimmäisen kerran 1868. Vuonna 1907 vihityn, graniitista ja tiilestä rakennetun kappelin lahjoittivat kauppaneuvos Johan Askolin ja kauppias Oskar Simolin 1906. Kappelin suunnitelmat oli laatinut professori Gustaf Nyström. Kappelia on uusittu 1932 ja 1969.

Hautausmaan kupeessa sijaitseva Näsi mainitaan historiallisissa lähteissä 1421 ja se esiintyy muun muassa yleispiirteisessä kartassa vuodelta 1652. Kartanon nykyisen päärakennuksen rakennuttaja oli saanut kartanon perintönä 1813.
 
Lisätietoa
Martta Hirn, Näse-Jutte. Johan Holm 1789-1866. Ett försök att finna människan bakom föremålen. 1982.

Göran Selén, Näsinmäen hautausmaa 200-vuotta. Porvoo 1989.

Ilkka Mäntylä, Porvoon kaupungin historia II. Porvoon kaupunki 1994.

Göran Selén, Porvoon pitäjä kautta aikojen I. 1996.

Anneli Mäkelä-Alitalo, Porvoon kaupungin historia III:2. 1879-1918. 2004.
 
kohteeseen sisältyy:  hautakappeli; hautausmaa;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009