Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Tammela Kanta-Häme

Teuron kylä

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Teuron kylä
Kuvaus
Teuron ryhmäkylä edustaa Kanta-Hämeessä tyypillistä, viimeistään keskiajalla kulkuväylän varteen, vesistön ylityspaikan kohdalle syntynyttä kylätyyppiä. Teuro on edelleen hyvin säilynyt, tiivis ja yhtenäinen ryhmäkylä, jota pitkään viljelyssä olleet peltoalueet ympäröivät. Kylän nykyinen, hyvin säilynyt rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1800- ja 1900-luvun vaihteesta.

Teuron ryhmäkylä sijaitsee Tammelan kunnan pohjoisosassa Teuronjoen ja Tammelasta pohjoiseen johtavan maantien yhtymäkohdassa, Pyhäjärven-Kuivajärven alanteen koillisrinteellä.

Ali-Tuomolan, Ali- ja Yli-Lekkalan tilojen talouskeskukset ovat vanhalla kylätontilla Teuronjoen rannassa, kylänraittina toimivan maantien molemmin puolin ja muodostavat tiiviin raittinäkymän. Yli-Tuomola, Ranssila ja Rekolan talot sijaitsevat kyläkeskuksen välittömässä läheisyydessä. Maantien varrella on asutuksen lisäksi koulu (1896) ja kylätalo (1926).
 
Historia
Teuron kylänpaikan valintaan vaikuttivat keskiajalla joen koillispuolen viljelykelpoinen maa ja nykyisen sillan kohdalla ollut kahlauskelpoinen joenylityspaikka. Teurossa oli 1540-luvulla viisi taloa, Rekola, Ranttila ja Tuomola, aik. Nopola, Mylläri ja Lekkala. Kylä paloi 1756 lähes kokonaan, mutta rakennettiin uudelleen jokirantaan sillan molemmin puolin. Taloista Tuomola siirtyi pois ryhmäkylästä. Tuomola oli 1600-luvulla rustholli ja Rekola oli 1700-luvulla Uudenmaan jalkaväkirykmentin kersantin virkatalo. Mylläri oli kestikievarina 1700-luvulla ja Yli-Lekkala 1870-luvulla.

Teuron Murronkoskelle perustettiin saha vuonna 1802, joka isonjaon (1786) ja sen täydennyksen (1855) myötä käynnisti kylässä vilkkaan kehitysvaiheen. Kantataloja jaettiin ja osa taloista siirtyi pois ahtaaksi muodostuneelta kylätontilta.

Kylän jugendtyylinen kaupparakennus rakennettiin 1906. Kyläkeskuksen länsipuolella on koivukujan päässä Ranttila, jonka päärakennus on rakennettu 1870-luvulla. Yli-Tuomolan päärakennus on vuodelta 1869. Nykyinen kylätalo, ns. Iisakin kirkko rakennettiin 1926 rukoushuoneeksi. Rakennus kunnostettiin perusteellisesti 2000-luvun vaihteessa. Mylläri (Kanta-Laurila) siirrettiin ensin sahan yhteyteen ja 1900-luvun vaihteessa nykyiselle paikalle kylän itäosaan.
 
Lisätietoa
Eeva Ojanen, Tammelan historia 1-2. Tammelan kunta 1983, 1992.

Teuron ja Kuuslammin kyläsuunnitelma. Teuron-Kuuslammin kylätoimintayhdistys ry. Tammela. 1993.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.

Teuro-Kuuslammin kylien verkkopalvelu www.teuro.fi (9.10.2007).
 
kohteeseen sisältyy:  koulu; kylä; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Teuron kylää. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Jouni Perttilä 2017
Teuron kylää. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Jouni Perttilä 2017.
Teuron kylää. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Jouni Perttilä 2017
Teuron kylää. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Jouni Perttilä 2017.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009