 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Joutsa | Keski-Suomi | |
Joutsan Jousitien keskusraitti |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Joutsan Jousitien keskusraitti | ||
| Kuvaus | ||
| Joutsan kirkonkylän vanha keskusraitti, Jousitie, edustaa 1930-luvulla alkanutta kirkonkylien urbanisoitumisvaihetta. Jousitien varressa tämän vaiheen rakennuskanta on hyvin säilynyt.
Jousitie muodostaa yhtenäisen tienäkymän pitäjän kirkon ja Joutsansalmen välisellä tieosuudella. Vanhimmat liiketalot raitin varrella ovat 1910-luvulta. 1930-luvulta lähtien rakennetut liike- ja pankkirakennukset reunustavat katutilaa niin, että muodostuu selkeä, rakennusvolyymeiltään yhtenäinen raittinäkymä. Vaiheen rakennuskanta on yleensä jo hävinnyt kirkonkylistämme 1960- ja 1970-luvulla uudenlaisen liikerakentamisen tieltä. Joutsassa keskustaajaman kauppakeskus ja uudet toiminnot on kuitenkin rakennettu Jousitien länsipuolelle, mikä on tehnyt mahdolliseksi raittirakenteen säilymisen. Kirkkomaalla sijaitseva Joutsan puukirkko on rakennettu Heikki Salon johdolla 1812-1813. Muodoltaan kirkko on tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko, jonka ristikeskuksesta kohoaa kaksitoistakulmainen attikaosa, jonka laella on kahdeksankulmainen lyhty. Erillinen, puinen kellotapuli vuodelta 1820 on sisustettu kirkkomuseoksi. Vanha seurakuntatalo on vuodelta 1938. Joutsansalmen pohjoisranta satamineen on puistomainen vyöhyke. |
||
| Historia | ||
| Joutsa kuului keskiajalla Sysmän suurpitäjään. Joutsa muodostettiin Hartolan kappeliseurakunnaksi 1784, jolloin Hartola itsenäistyi Sysmästä. Joutsan seurakunta itsenäistyi 1860.
Joutsansalmen ja Venetien alue oli alun perin joutsalaisten käsityöläisten asuma-aluetta. Tuosta asutuksesta ei enää ole yhtään rakennusta jäljellä. Jousitien varsi alkoi rakentua kaupan ja palvelujen kaduksi viimeistään 1930-luvulla. Kuntalassa toiminta alkoi jo 1800-luvun lopulla, jolloin kunnantuvassa pidettiin kunnallislautakunnan kokoukset, rippikoulua ja postitoimistoa. Säästöpankki perustettiin Joutsaan 1895 ja Puistola-niminen rakennus palveli 1930 Maatalouspankkina. Jukola eli Joutsan suojeluskunnan talo vihittiin käyttöön 1941. |
||
| Lisätietoa | ||
| Riitta Mäkelä, Joutsan rakennuskulttuuri-inventointi. Keski-Suomen museo 1988.
Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; katutila; kauppa- ja liikerakennus; kirkko; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Joutsan kirkko. Kultala 1996. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU