 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Äänekoski | Keski-Suomi | |
Suolahden vanhan rautatieaseman alue |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Suolahden vanhan rautatieaseman alue | ||
| Kuvaus | ||
| Suolahden 1898 valmistunut rautatie ja asema edustavat hyvin ajan pyrkimystä yhdistää maaliikenne ja vesiliikenne. Lisäksi asemalla on kulttuurihistoriallista merkitystä Keski-Suomessa kesiään viettäneiden 1900-luvun alun taiteilijoiden kohtauspaikkana.
Keiteleen rannalla sijaitseva Suolahden vanha asema ja siihen liittyvä sisävesiliikenteen satama ovat muodostaneet Keski-Suomen tavaraliikenteen keskuksen. Satama-aseman entisen vilkkauden voi vielä aistia rantalaiturilla, missä on raiteita, veturitalli ja muita satamarakenteita. Laajalla alueella on asemarakennuksen ja veturitallin lisäksi neljä asuinrakennusta talousrakennuksineen sekä asemapuisto. |
||
| Historia | ||
| Valtiopäivillä 1894 päätettiin Jyväskylä-Suonenjoki -radan rakentamisesta osana Pohjanmaan ja Savon ratojen yhteysrataa. Linjauksen taustalla olivat osaksi Äänekosken teollisuusmahdollisuudet sekä Keiteleen vesiliikenne ja erityisesti sen ympäristön puutavara. Myöhemmin yhteysradan linjaus siirtyi kuitenkin etelämmäksi, Jyväskylä-Pieksämäki -linjalle. Suolahteen 1898 rakennettu rata jäi pistoradaksi, jonka ansioista Suolahdesta kehittyi kuitenkin pohjoisen Keski-Suomen tavaraliikenteen keskus ja suurin puutavaran lastausasema. Puutavaraa kuljetettiin rautateitse Jyväskylään, mistä sen matka jatkui vesitse etelään. Satama ja rata tunnettiin rautakanava -nimisenä kuljetusreittinä, joka toimi aina vuoteen 1993 saakka.
Arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus, tavaramakasiini, veturitalli ja rautatieläisten asuinrakennukset valmistuivat 1898. Asemarakennusta laajennettiin 1904, jolloin aseman odotushuone-, konttori- ja rahtitavaratilat suurenivat. Maantie Suolahdelle rakennettiin 1905. Kapearaiteinen rata Suolahdesta Äänekosken paperitehtaalle rakennettiin 1899-1900. Se muutettiin normaaliraiteiseksi 1938-1942, kun ratalinjaa jatkettiin Haapajärvelle. Sota keskeytti rakennustyöt ja rata valmistui vasta 1960. Suolahti sai ratatöiden yhteydessä uuden asemarakennuksen vuonna 1952 rataoikaisun varteen. Suolahden asemapäällikkönä oli 1898-1925 Rudolf Josef Ahonius. Hänellä oli sukulaisuussuhteiden ja hämeenlinnalaistaustansa vuoksi siteitä useisiin ajan kulttuurisukuihin ja -henkilöihin, ja hänen virka-asunnostaan muodostuikin vilkas kohtauspaikka. Siellä vierailivat mm. Akseli Gallen-Kallela, Yrjö Blomstedt ja Uno Alanco. Erityinen merkitys Ahoniuksella oli Juhani Aholle, sillä tämän tie rakkaalle Huopanankoskelle kulki 1905-1920 Suolahden aseman kautta ja jatkui sieltä usein Ahoniuksen veneellä. (Ks. erillinen kohde Viitasaari, Huopanankosken kulttuuriympäristö.) |
||
| Lisätietoa | ||
| Sirkka Valanto, Rautateiden arkkitehtuuri. Asemarakennuksia 1857-1941. Suomen rakennustaiteen museo 1984.
Marketta Mäkinen (toim.), Maailmannavan elämää. Keski-Suomen merkitys suomenkielisen kansallisen kulttuurin ja taiteen muotoutumisessa vuosina 1880-1917. SKS. Jyväskylä 1994. Timo Kantonen, Suolahden asema ja Keiteleen teollisuusperinne. Suolahden kaupunki 1997. Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96). Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: liikenteenrakennus; puisto; satama; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Suolahden rautatieasema. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2015. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU