 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Pietarsaari | Pohjanmaa | |
Mässkärin majakka- ja luotsiyhdyskunta |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Mässkärin majakka- ja luotsiyhdyskunta | ||
| Kuvaus | ||
| Mässkärin majakka- ja luotsiyhteisön rakennukset muodostavat ajallisesti monikerroksisen kokonaisuuden, joka on hyvä esimerkki merenkulun virkamiestoiminnasta ja osittain sen myötä syntyneestä saaristolaisasutuksesta.
Mässkär on noin 750 metriä pitkä, korkeahko kalliosaari, joka sijaitsee noin 8 kilometriä Pietarsaaren kaupungista luoteeseen. Saaren keskiosassa kasvaa mäntyvaltaista havumetsää ja matalammalla rantavyöhykkeellä lehtimetsää. Saarella on runsas rakennuskanta, johon kuuluu valtionmaalla merenkulkulaitoksen rakennukset ja vanhat luotsien asunnot, sekä yksityisellä maalla entiset kalastajien rakennukset ja pienet kesähuvilat. Merenkulkuun liittyvät rakennukset koostuvat 1856 rakennetusta vanhasta luotsiasemasta, 1858 rakennetusta tunnusmajakasta sekä uudesta luotsiasemasta, joka on rakennettu 1958. Luotsiasemiin kuuluu lisäksi erilaisia ulkorakennuksia, kuten venevajoja ja varastotiloja. Mässkärin tunnusmajakka on 21,4 metriä korkea, tyvestä 10,7 metriä ja katon juuresta 5,3 metriä leveä puutorni. Kuusikulmaisen runko-osan ulkolaudoitus on maalattu punaiseksi ja suippo vesikatto mustaksi. Vanha luotsiasema on yksikerroksinen hirsitupa, jonka julkisivut on maalattu punaisiksi ja kivijalka valkoiseksi. Uudempi luotsiasema on kolmikerroksinen valkoiseksi rapattu tiilitalo. Luotsiasemien ympäristössä on useita luotsien asuinmökkejä, joista vanhimmat periytyvät 1700-luvulta. Luotsitoiminta on loppunut ja luotsiasemalla on toiminut kesähotelli. |
||
| Historia | ||
| Mässkärillä oli jo 1700-luvun lopulla Pietarsaaren porvareiden kustantama tunnusmajakka ja ilmeisesti myös kaupungin palkkaamia luotseja. Luotsitoiminta ja tunnusmajakka siirtyivät valtion hoitoon, kun Pohjanlahden luotsipiiri perustettiin 1848. Tuolloin valtiolle lunastettiin myös puoli meripeninkulmaa Mässkäristä länteen sijainnut Kejsarkubbanin merimerkki, joka yhdessä Mässkärin pookin kanssa osoitti merenkulkijoille linjan, jota pitkin purjehdittiin Pietarsaareen. Krimin sodassa tunnusmajakka ja merimerkki purettiin, jotta Englannin laivasto ei löytäisi kaupunkiin.
Sodan päätyttyä merimerkit ja Mässkärin luotsiasema rakennettiin uudestaan. Vuonna 1857 rakennetulla luotsiasemalla päivysti luotsinvanhin ja kaksi luotsia, jotka luotsasivat laivoja Pietarsaareen ja Hällgrundin luotsiasemalle Uudenkaarlepyyn edustalle. Vuonna 1958 rakennettiin uusi luotsiasema, jonne sijoitettiin myös merivartijoiden tilat. |
||
| Lisätietoa | ||
| Seppo Laurell, Suomen majakat, Merenkulkulaitos 1999.
Guy Björklund, ”Sjövägen till Jakobstad under 1700-talet”, Pedersöre jultidning 1991. Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009. https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/merivaylien-rakennusperinto.pdf (haettu 21.9.2018). |
||
| kohteeseen sisältyy: luotsiasema; majakka; pienasumus; | ||
| ympäristön nykyluonne: merialue; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU