 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Raasepori | Uusimaa | |
Olsbölen kartano |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Olsbölen kartano | ||
| Kuvaus | ||
| Olsbölen kartanon vanha päärakennus on tyypillinen suomalainen rokokooajan kartanorakennus. Kartano sijaitsee keskiaikaisperäisen Suuren Rantatien varrella ja sen kestikievari on yksi harvoista säilyneistä rantamaantien majataloista.
Olsbölen kartano sijaitsee Suuren Rantatien varrella sekä entisen merenlahden kaakkoislaidassa, hyvien kulkuyhteyksien varrella. Asuinpiha on rakennettu peltojen keskeltä kohoavalle kallioharjanteelle. Kartanon pihapiirissä on kaksi asuinrakennusta, päärakennus 1820-luvulta ja sivurakennus 1780-luvulta. Pihapiirissä on talousrakennuksia; mäen juurella on kivinavetta vuosilta 1888 ja 1937. Vanha päärakennus on mansardikattoinen, vuorattu punamullattulla pystylaudoituksella ja sen ikkunat ovat neliruutuiset. Olsbölen kartanon 1780-luvun päärakennuksen kaltaisia pieniä kustavilaiskartanoita ovat mm. Porvoon Jakkarilan vanha päärakennus, Tenholan Västankärr sekä parhaiten interiöörinsä säilyttänyt Joroisten Frugård. Nykyisestä maantiestä syrjään jääneen Suuren Rantatien varrella on Olsbölen 1830-luvulla rakennettu kestikievarirakennus. |
||
| Historia | ||
| Olsböle on vanha läänityskartano, josta tuli rälssimaata 1579, valtakunnanamiraali Severinssonin läänitys. Läänitys peruutettiin 1683 ja tila muodostettiin säteriratsutilaksi. Kartanon historia näkyy myös Tenholan kirkossa (ks. erillinen kohde), missä barokkityylinen saarnatuoli on kartanon omistajan lahjoittama, lisäksi kirkossa on neljä maalattua tai veistettyä sukuvaakunaa.
Olsbölen kartanon päärakennus valmistui 1780-luvulla. Nuoremman päärakennuksen 1820-luvulla rakennutti tilanomistaja J.E. von Rancken kaksikerroksiseksi. Yksikerroksisen nykyasun suunnitteli 1870-luvulla arkkitehti J. Basilier. Turun ja Viipurin välisen Suuren Rantatien kestikievarina toiminut Olsböle mainitaan levähdyspaikkana niinkin myöhään kuin 1895 Anders Ramsayn matkailijan käsikirjassa ”Vägvisare i Finland”. |
||
| Lisätietoa | ||
| Oscar Nikula, Tenala och Bromarf socknars historia. 1938.
Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat I. 1939. C.J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. Keuruu 1989. Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto 1993. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; matkailurakennus; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU