KARTTAHAKU |
Nokia | Pirkanmaa | |
Sarkolan ja Vahalahden kyläkeskukset |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Sarkolan ja Vahalahden kyläkeskukset |
Kuvaus | ||
Sarkolan ja Vahalahden kyläkeskukset ovat hyvä esimerkki Kokemäenjoen vesistöön liittyvän jyrkkäpiirteisen metsäseudun pienimuotoisista vanhoista ryhmäkylistä. Erityisesti Vahalahden vanhassa kyläkeskustassa on säilynyt kolmen kantatalon muodostama tiivis kylämaisema.
Sarkolan ja Vahalahden kylät sijaitsevat Kuloveteen kuuluvan pitkän ja kapean lahden pohjukassa. Metsäisten mäkien rajaamat pellot viettävät loivasti kohti vesistöä. Maisemahistoriallisesti kylät ja vanha asutus ovat keskittyneet ranta-alueella oleville moreenisaarekkeille, joita savipohjaiset rinnepellot rajaavat. Kyläkeskustan lisäksi asutusta on levinnyt peltojen laidoille ja tien varsille. Sarkolan harjanteella olevaa kyläkeskusta suojaavat mäet ja rajaavat pellot. Sarkolan kylän kokonaishahmo on säilynyt isonjaon jälkeenkin perinteisenä, kun käsityöläiset ja tilaton väestö ovat asettuneet vainioidensa lähelle muuttaneiden vanhojen maatalojen paikalle. Vanhan kylän alueella on edelleen sarkajaon aikaisella paikallaan mm. Erkkilän tila, jonka vanhimmassa rakennuksessa on toiminut kauppa 1875-1879 ja posti 1933-1951. Kylän raitilla ovat lisäksi mm. Valosen ja Kallion tilojen päärakennukset 1800-luvulta. Tapola on yksi kylän vanhimmista rakennuksista, luultavasti 1800-luvun alkupuolelta. Vanha- ja Uusi-Mattila sijaitsevat Sarkolan vanhan kylän laidalla Pöysärinmäen juurella. Vahalahden vanhalla kylätontilla, rantaan johtavan raitin varrella, ovat tiiviinä ryhmänä Ala-Uotilan, Ala-Hemmingin ja Yli-Hemmingin tilat. Ala-Uotilan päärakennus on 1800-luvun puolivälistä ja Ala-Hemmingin rakennuskanta luultavasti 1900-luvun alusta. Ala-Hemmingin tilalla on säilynyt lisäksi vanha humalatarha. Vahalahden 1913 valmistunut kansakoulu on rantaan johtavan raitin ja Vahalahdentien risteyksessä. Tien varrella on lisäksi 1931 rakennettu seuratalo Päivölä. Kyläkeskittymien ympärillä levittäytyy avoin, vuosisatoja vanha viljelymaisema, jota soratiet luontevasti halkovat. Perinnemaisema-alueella sijaitsee myös kivi- ja rautakautinen muinaisjäännöskeskittymä. |
||
Historia | ||
Kuloveden rannalla olevat Sarkolan ja Vahalahden kylät ovat osa laajempaa Kokemäenjoenvesistön kulttuurimaisemaa, johon asutus ja peltoviljely juurtuivat jo varhain. Esihistorialliseen asutukseen viittaavat lukuisat kivikautiset asuinpaikat.
Nykyinen kyläasutus alkoi keskiajalla, Vahalahden osalta viimeistään varhaiskeskiajalla. Keskiajalla Karkun pitäjän kyliin kuuluvat Sarkola (16 taloa) ja Vahalahti (7 taloa) olivat pitäjän suurimpia kyliä. Sarkolan kylän ryhmäkylä alkoi hajota isonjaon jälkeen, jolloin kantatalot siirtyivät vähitellen kylän keskustasta vainioidensa yhteyteen. Vanhoille kylätonteille asettui tämän jälkeen käsityöläisiä ja tilatonta väestöä. Sarkolan kylästä siirtyivät mm. Talolan ja Nikkilän tilat Sarkolanlahden rannan harjanteille sekä Tuomola, Mekkonen ja Luiri kylän peltovainion reunoille. Niemojoki laskee Sarkolan kylän alueella Kuloveteen. Sen varrella on toiminut 9 myllyä ja 3 sahaa, joista Jokisen saha on edelleenkin toiminnassa Tarkan myllystä on säilynyt rakennuskantaa. Sarkolan ja Vahalahden kylät kuuluivat Suoniemeen, joka oli Karkun 1670 perustettu kappeliseurakunta. Suoniemen kunta perustettiin 1868 ja se liitettiin Nokian kauppalaan 1973. |
||
Lisätietoa | ||
Jussi Koivuniemi, Mervi Kaarninen, Pekka Kaarninen, Nokian ja Pirkkalan historia. Forssa 1994.
Marjo Rantala, Sarkolanraitti. Maaseutu- ja luontomatkailuprojektin kehittämissuunnitelma 1995. Inga Oikari, Sarkola. Kylän perusselvitys ja kehittämissuunnitelma. TTOL/1993 Sarkolan kyläläinen 2/2000. Eija Teivas - Anu Tulonen, Nokian kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 225. Pirkanmaan ympäristökeskus. Tampere 2001. |
||
kohteeseen sisältyy: koulu; kylä; pienasumus; pihapiiri; seurantalo; talonpoikaistalo; | ||
ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
Sarkolan kylänraittia. Jari Heiskanen 2007. |
Sarkolan kylänraitilla, Mattilan rakennuksia. Jari Heiskanen 2007. |
Vahalahden koulu. Jari Heiskanen 2007. |
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||