 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kuhmo Suomussalmi | ||
Täyssinän rauhan rajakivet |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Täyssinän rauhan rajakivet | ||
| Kuvaus | ||
| Suomen itäisen valtakunnanrajan vanhin edelleen voimassa oleva, Täyssinän rauhassa 1595 sovitusta rajalinjasta periytyvä osa, on Kainuun kohdalla. Tämä Euroopan vanhimpiin lukeutuva valtakunnan rajalinja on erottanut itäistä ja läntistä kulttuuria aina kristillisen kirkon jakautumisesta alkaen.
Täyssinän rauhan rajalinja kulkee Nilsiän Pisavuorelta Kainuun kautta Iivaaraan Kuusamossa. Rajankäynnin muistona on Kainuussa säilynyt kolme valtakunnan rajakiveä. Virallisia Suomen ja Venäjän välisiä 1500-luvun rajakiviä ovat Rajakankaankivi n:o 662 ja Miinoankivi n:o 681 Kuhmossa sekä Sarvikivi Suomussalmella. Luonnonkiviin on hakattu mm. Ruotsin kolme kruunua ja venäläinen risti sekä 1930-luvulla Suomen ja Neuvostoliiton merkit. Suomen itsenäistymisen jälkeen toteutetut rajankäynnit eivät ole muuttaneet valtakunnan itärajaa Kainuun kohdalla. Uusia rajapyykkejä on pystytetty ja vanhimmat ovat saaneet lisämerkintöjä. |
||
| Historia | ||
| Täyssinän rauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä toukokuun 18. päivänä 1595 Inkerinmaalla Täyssinän kylässä. Rauhaan päättyi 25 vuotta kestänyt raskas sotajakso.
Ruotsi sai Täyssinän rauhassa Narvan ja Itä-Viron, Venäjä suurimman osan Inkerinmaasta ja Käkisalmen läänin. Rauhansopimuksessa vahvistettiin myös Suomen itäraja, joka päättyi pohjoisessa Varanginvuonoon Jäämeren rannalla. Tuolloin Kainuun maakunta liitettiin virallisesti Ruotsiin. Maakunnan raja merkittiin maastoon rauhan solmimisen jälkeen Rajasuon sopimuksen perusteella. Täyssinän rauhan raja oli Ruotsin ja Venäjän valtakuntien välisenä rajana Stolbovan rauhaan 1617. |
||
| Lisätietoa | ||
| Heikki Rytkölä, Kainuun raja. 400 vuotta itärajan muutoksia. Kainuun Museon julkaisuja. Kajaani 1995.
Liisa Heikkinen, Mika Pouke, Kotiseutumme kasvot. Suomussalmen kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 197. Kainuun ympäristökeskus 2000. Hannu Kujanen, Lars-Folke Landgrén, Itärajan vartijat 2, 1500-luku. 2004. Kari Tervo, Kuhmo - Rajalla. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2006. Kajaani 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: muinaisjäännös; | ||
| ympäristön nykyluonne: metsämaisema; | ||
Kuhmon Rajakankaankivi. Kainuun museo . |
Kuhmon Miinoankivi. Kainuun museo . |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU