| Kuvaus |
Syötteenkylän Naamangassa, Naamangan, Seppälän ja Jussilan talot muodostavat koillismaalaista erämaa-asutusta ja sen rakentamistraditiota edustavan kokonaisuuden.
Iso-Syötteen tunturin ja nykyisen Syötteen kansallispuiston maisemassa oleva Naamanka on Iijoen keskijuoksulle 1700- ja 1800-luvun vaihteessa muodostunutta erämaa-asutusta. Naamangan ja siitä erotettujen Seppälän ja Jussilan pihapiirit peltotilkkuineen sekä 1800-luvun asuin- ja talousrakennuksineen sijoittuvat Naamankajärven eteläpuolella olevan pienen Pölläjärven ja Hoikkalammen väliselle kannakselle. Naamangan kaksi asuinrakennusta ovat vuosilta 1819, 1822, Seppälä vuodelta 1875 ja Jussila vuodelta 1907. |
| |
| Historia |
| Iijoen keskijuoksu oli 1200-luvulta alkaen Perämeren rannikon asukkaiden eränkäyntialuetta. Savosta 1500-luvulta alkean tullet uudisastus keskittyi vaaroille ja vesistöjen läheisyyteen. Nykyiset pääkylät muodostuivat 1700-luvulla. Toimeentulo saatiin metsästyksestä, kalastuksesta, poronhoidosta ja maataloudesta. Alueelta toimitettiin tervaa Ouluun 1700- ja 1800-luvulla. Pienet saha- ja myllylaitokset olivat ennen toista maailmansotaa ainoita tuotantolaitoksia. Naamangan kylän vesimyllyssä toimi saha, sorvi ja pieni sähkölaitos vuoteen 1947. |
| |
| Lisätietoa |
Aimo Halila, Pentti Virrankoski, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia III, V. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntaliittojen yhteinen historiatoimikunta. Oulu 1954, 1973.
Raili Rytkönen, Suur-Iin historia 1700–1870; 1870-1925. Haukiputaan kunta ja seurakunta, Iin kunta ja seurakunta, Kiimingin kunta ja seurakunta, Kuivaniemen kunta ja seurakunta, Pudasjärven kunta ja seurakunta, Ranuan kunta ja seurakunta, Taivalkosken kunta ja seurakunta, Yli-Iin kunta ja seurakunta, Ylikiimingin kunta ja seurakunta 1978.
Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
kylä;
talonpoikaistalo;
|
| ympäristön nykyluonne:
metsämaisema;
|
| |
PERUSHAKU