 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kokkola | Keski-Pohjanmaa | |
Sannanrannan huvila-alue |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Sannanrannan huvila-alue | ||
| Kuvaus | ||
| Sannanrannan huvila-alue on varhainen ja laaja esimerkki Pohjanmaan rannikkokaupunkien liepeille 1800-luvun loppupuolella syntyneistä kesänviettopaikoista. Kokkolalaisten huvila-alueen rakenne ja rakennuskanta kuvastavat rakentamisaikansa kesänviettokulttuuria.
Sannanrannan huvila-alue on syntynyt 1860-luvulta alkaen luoteeseen Kokkolan kaupungista Vanhansataman lahden länsirannalle mäntyvaltaiselle hiekkakankaalle. Huvila-alueella on nykyään noin 60 huvilaa. Suurimmat huvilat ovat rannalla, pienempien huviloiden rivistö on metsän puolella, rannan suuntaisen tien toisella puolella. Suurimmat huviloista ovat kaksikerroksisia, runsain leikkauksin ja listoin koristeltuja. Kesäasuntoihin, joista osa on rakennettu useassa vaiheessa, kuuluu veranta. Osa pienemmistä huviloista on vaatimattomia mökkejä. Huviloiden pihapiireissä on erilaisia piharakennuksia. Palvelusväen mökit ovat tien varressa. Sannanrannan huvila-alueen pohjoisosassa on Villa Elba, entinen maatalo, joka on siirretty nykyiselle paikalleen maannousun myötä mantereeseen yhtyneelle saarelle 1890-luvulla ja korotettu kaksikerroksiseksi 1930-luvulla. Villa Elban alue toimii leirikeskuksena. Sannanrannassa ainoastaan Elbassa on säilynyt alueelle aiemmin tyypillinen pitkä laituri, jonka päässä on ns. laiturisauna. Maannousun vuoksi aiemmin rantaviivan läheisyydessä sijainneet huvilat Vanhansatamanlahden pohjukassa ovat jääneet loitommas rantaviivasta. Sannanrannan edustalla on ollut Kokkolan vanha satama ja yksi huviloista on entinen tullihuone. |
||
| Historia | ||
| Kokkolan varakkaiden porvareiden ja virkamiesten kesähuvila-asutusta alkoi syntyä kaupungin liepeille 1800-luvun puolivälissä. Vanhin huvila-asutus keskittyi Sannanrannalle 1860-luvulla, joka oli tuolloin pääasiassa avointa, hiekkapintaista ja metsätöntä merenrantaa. Ensimmäisen, kolme huonetta käsittävän kesäasunnon alueelle rakennutti raatimies Otto Nyström 1865. Huvila-alue oli lähes täyteen rakennettu 1870-luvulla. Myöhemmin tontteja annettiin vuokralle myös alueen läpi kulkevan tien länsipuolelta ja huviloiden lukumäärä nousi noin 50:een. | ||
| Lisätietoa | ||
| Sylvi Möller, Kokkolan kaupungin historia. Osa 3. Kokkolan kaupunki. Porvoo 1970.
Svenska Österbottens historia IV. Vasa 1983. Kristina Ahmas, Kokkolan rakennuskulttuuria ja kulttuurimaisemia. Kokkolan kaupunki 1992. Saini Heikkuri-Alborzi, Pirjo Niemi, Arvokkaat kulttuurimaisemat Keski-Pohjanmaan jokilaaksoissa. Vaasan seutukaavaliitto 1993. Hillevi Toiviainen, Kokkolan kaupungin historia, IV osa. Vaasa 1994. Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Keski-Pohjanmaan liitto, Sigma Konsultit Oy 2001. Minna Torppa, Keski-Pohjanmaan inventointi, Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008. |
||
| kohteeseen sisältyy: huvila; huvimaja; katutila; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
Sannanrannan huvila-aluetta. K.H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo . |
Huvila metsän puolella. K.H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 2009. |
Rantasauna. K.H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 2009. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU