KARTTAHAKU |
Pietarsaari | Pohjanmaa | |
Pohjoisnummen puukaupunginosa ja Strengbergin tupakkatehdas |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pohjoisnummen puukaupunginosa ja Strengbergin tupakkatehdas |
Kuvaus | ||
Pohjoisnummen eli Skatan puutaloalue lukeutuu maamme merkittävimpiin yhtenäisiin puukaupunginosiin.
Pohjoisnummella ruutukaavaan tukeutuva kaupunkirakenne on säilyttänyt perinteisen mittakaavansa. Asuinalueen pääosin yksikerroksiset, puiset päärakennukset on sijoitettu katulinjaan ja piharakennukset tonttien takaosaan. Kadut ovat verrattain kapeat ja kadunvarsirakennukset sekä aidatut pihat aikaansaavat suljetun katunäkymän. Strengbergin tupakkatehdas sijaitsee Pohjoisnummen eli Skatan puukaupunginosan etelärajalla. Nykyinen tehdaskompleksi muodostuu Strengberginkadun suuntaisesti rakennetusta punatiilisestä, arkkitehtitoimisto Grahn-Hedman-Wasastjernan 1898 suunnittelemasta tehtaasta sekä ruotsalaisarkkitehti Torben Grutin piirtämästä kolmikerroksisesta, jugend-sävyisestä tehtaasta. Viimeksi mainitun rakennuksen tornin suuri pyöreä huippu kelloineen on alueen maamerkki. Käynti tehtaan pohjoispuolella olevalle Skatan puutaloalueelle käy tehdasrakennusten välille, Ahlholminkadun yli rakennetun kaariaukon kautta. Strengberginkadulla tupakkatehtaan länsipuolella on Torben Grutin suunnittelema ja 1912 valmistunut paloasema, jonka arkkitehtuurissa on nähtävissä hänen samoihin aikoihin suunnittelemansa Tukholman olympiastadionin arkkitehtuuripiirteitä. |
||
Historia | ||
Pietarsaaren Pohjoisnummen kaupunginosassa oli ensimmäisen kerran asutusta tiettävästi 1730-luvulla. Ensimmäisen kerran Norrmalm, Pohjoisnummi, esiintyi paikannimenä Gutzénin piirtämässä kartassa 1754. Forsenin vuonna 1783 mittaamassa kartassa Skatan alueelle merkittiin kaksi suorakaiteen muotoista korttelia, joista toisessa oli viisi ja toisessa kuusi tonttia. Vuonna 1800 omistivat pieneläjät seitsemän pohjoisinta yhdestätoista numeroidusta korttelista. Tällöin alueen todellinen rakennuskanta oli kasvanut jo merkittävästi laajemmalle, mutta vei vuosikymmeniä, ennen kuin se virallisesti otettiin huomioon.
Pohjoisnummen pohjoisenpuoleiset epäsäännölliset korttelit asutettiin tupakkatehtaan perustamisen jälkeen 1700-luvulla. Skatan länsilaidalla olevat pieni Satamakadun ja Loveretin alue esiintyvät asemakaavassa ensimmäisen kerran 1735. Näiden katujen varrelle keskittyivät pienet merimiestuvat 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Ruutukaavan alue sai 1821, jolloin Pietarsaaren kaupungin asemakaavaa laajennettiin maanmittausinsinööri Carl Gustav Holmin suunnitelman mukaan. Hän kehitti aluetta pitäen lähtökohtana kahta aikaisempaa korttelia ja suunnitteli kolme uutta kortteliriviä. Suunnittelualueeseen kuului kaikkiaan 26 neliömäistä korttelia, joista yksi varattiin toriksi. Kortteleissa oli neljä tonttia kussakin. Holm määräsi rakennusjärjestyksestä poiketen katujen leveyden vain 11-13 kyynäräksi. Tarkoituksena oli muodostaa tonttimaata merimiehille ja työväestölle, silloin myös kadut voisivat olla kapeampia. Vuoden 1835 kaupunkipalon jälkeen köyhälistön osuus Pohjoisnummella korostui entisestään, sillä palossa tuhoutunut kaupungin eteläosa varattiin palon jälkeisissä suunnitelmissa varakkaiden käyttöön. Pohjoisnummea laajennettiin 1859 maanmittari Gustaf Granlundin suunnitelman mukaan yhdellä korttelilla länteen. Pohjoisnummea laajennettiin toistamiseen 1877, tällöin yhdellä korttelirivillä länteen ja kolmella itään. 1900-luvun alkupuolelle tultaessa Pohjoisnummi oli rakentunut pääpiirteissään nykyiseen asuunsa. Rakennuskanta koostui yksikerroksisista puutaloista. Pohjoisnummen alueelle vahvistettiin uusi asemakaava 1966, joka toteutuessaan olisi merkinnyt alueen muuttumista kerrostaloalueeksi. Asemakaava ei kuitenkaan alkanut toteutua, sillä asukkaat eivät olleet halukkaita myymään kiinteistöjään. Kaava kumottiin sisäasiainministeriön päätöksellä 1975 ja uusi säilyttävä kaava valmistui 1981. |
||
Lisätietoa | ||
Oskar Nikula, Strengbergs 1762-1961. Jakobstad 1962.
Pietarsaaren Pohjoisnummi. Museovirasto, rakennushistorian osasto. 1/1973. Rakennussuojelukomitean mietintö, Helsinki 1974. Terttu-Elina Wainio, Pietarsaaren Pohjoisnummi, Säilyttävä saneeraus. Diplomityö Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla 1981. Lena Nyman, Skatas byggnadshistoria. Pro gradu 1992, Åbo akademi. Finländska trästäder, Jakobstad. Elisa el Harouny et al. Miljöministeriet, markanvändningsavdelningen. Utredning 5l. Helsingfors 1998. Ilmari Heinonen, "Tupakkatehtaasta kaupungintaloksi". Lauri Putkonen (toim.), Päätöksen paikka. Kunnantalot ja kaupungintalot. Euroopan rakennusperintöpäivät 2009. |
||
kohteeseen sisältyy: kaava-alue; katutila; muu teollisuusrakennus; pienasumus; tori; | ||
ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||