 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Helsinki | Uusimaa | |
Länsi-Herttoniemen pientaloalue |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Länsi-Herttoniemen pientaloalue | ||
| Kuvaus | ||
| Länsi-Herttoniemen pientaloalue on asemakaavalliselta ratkaisultaan, rakennuskannaltaan ja ympäristöltään poikkeuksellisen hyvin säilynyt jälleenrakennuskauden asuinalue. Alueen yhtenäisyys perustuu luonnonympäristöön, puutarhasuunnitteluun, katutilaan sekä samaa mittakaavaa oleviin asuinrakennuksiin, jotka on toteutettu yksilöllisin suunnitelmin.
Länsi-Herttoniemen asuinalue rajoittuu länsipuolella Herttoniemen kerrostaloalueeseen ja itäpuolella Itäväylään. Vaihtelevaan kallioiseen maastoon huolellisesti sovitettu ja rakennettu asuinalue käsittää 120 pientaloa, muutaman rivitalon ja koulurakennuksen 1940-luvun lopulta 1950-luvulle. Alueella on kaksi korttelipuistoa, runsaasti luonnonvaraista puustoa ja rakentamattomat kallionlaet. Tontteja reunustavat pensasaidat ja pengerretyt tukimuurit. Rehevät puutarhat ja maaston muotoja kaartuen seurailevat katulinjat muodostavat vaihtelevan miljöön. Rakennusmääräysten ohjauksen mukaan rakennetuissa asuinrakennuksissa on yksilöllistä vaihtelua mm. kuistien sijoittelussa ja pintamateriaaleissa, joissa on käytetty puuvuorausta, rappausta tai tiilipintaa. Omakotialueen länsiosassa on Karhutien varrella kaksi vastakkain sijaitsevaa 1949 valmistunutta rivitaloa, jotka ovat arkkitehtien Jorma Järvi ja Toivo Jäntti suunnittelemia. Rivitalojen palomuureilla erotettujen asuntojen puuosat toimitti Puutalo Oy. Alueen länsireunalla sijaitseva 1952 valmistunut kaksikerroksinen koulu on mittakaavallisesti sopeutettu omakotialueeseen. Rakennus, jonka pääsisäänkäynnin betonikatos on lennokkaasti muotoiltu, on yksi arkkitehti Jorma Järven suunnittelemista korkeatasoisista kouluista. |
||
| Historia | ||
| Herttoniemen kartano ja maa-alueet siirtyivät 1919 Helsingin kaupungin omistukseen. Länsi-Herttoniemeen oli 1800-luvun loppupuolella syntynyt kartanon ranta-alueille huvila- ja työväenasutusta. Niemen keskiosat olivat pääosin metsämaastoa, jota hallitsevat kallioharjanteet.
Helsingin asemakaava-arkkitehti Birger Brunila laati 1940 Länsi-Herttoniemeen kaavasuunnitelman, joka vastaa yleispiirteiltään toteutunutta tonttijakoa ja katuverkkoa. Suunnitelmissa Länsi-Herttoniemi oli osa laajempaa asuntoaluetta, jonka eri rakennustyypit, kerros-, rivi-, ja omakotitalot oli suunniteltu Herttoniemen teollisuusalueen työväestöä silmälläpitäen. Toisen maailmansodan jälkeen alue liitettiin Helsinkiin ja asemakaava vahvistettiin. Puutarhakaupunkimaisia pihasuunnitelmia omakotitonteille laati Helsingin kaupungin puutarhaneuvoja Elisabeth Koch. Länsi-Herttoniemestä muodostui yksi Kochin tuotannon hienoimmista ja omaleimaisimmista kokonaisuuksista. Alueen metsäinen luonne näkyi metsän eläinten mukaan nimetyissä kaduissa. Ensimmäiset Länsi-Herttoniemen omakotitalot valmistuivat 1946 ja pääosin alue oli rakennettu valmiiksi 1950-luvulla. Tontteja vuokrasivat lähinnä työväestöön ja keskiluokkaan kuuluvat. Rakennuksia suunnittelivat etupäässä rakennusmestarit ja tyyppipiirustuksilla rakennettuja taloja oli harvassa. Ilvestien tyyppitalojen piirustukset laati mm. arkkitehti Veikko Leistén. Länsi-Herttoniemen pientaloaluetta reunustava kerrostaloalue rakennettiin 1950-luvulla. Pientaloaluetta sivuavan, Itäväylänä tunnetun itäisen moottoritien rakentaminen alkoi 1950-luvulla ja se valmistui 1962. |
||
| Lisätietoa | ||
| Lauri Putkonen, Herttoniemen rakennettu ympäristö, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1994:23.
Sädevirta Sirkka, (toim. Riitta Salastie), Korsutieltä Näätäkujalle, Helsingin jälleenrakennuskauden pientaloalueet, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2003:11, Helsinki 2003. Leena Makkonen, Opintiellä, Helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880-1980, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004: 12, Helsinki 2004. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; katutila; kaupungin asuintalo; koulu; pihapiiri; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Pientaloja Länsi-Herttoniemessä. Hilkka Högström 2008. |
Pientaloja Länsi-Herttoniemessä. Hilkka Högström 2008. |
Herttoniemen koulu. Hilkka Högström 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU