 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Enontekiö | Lappi | |
Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät | ||
| Kuvaus | ||
| Näkkälän talvikylä sekä Kalkujärven ja Pöyrisjärven kesäkylät edustavat maassamme pisimpään täyspaimentolaiseen poronhoitoon perustuneen saamelaisasutuksen vuotuismuuton elinympäristöjä Käsivarren Lapin karulla ja harvaan asutulla tunturiseudulla.
Talvi- ja kesäkyläjärjestelmä perustuu paimentolaisen poronhoidon edellyttämään vuotuismuuttoon laidunkierron ja kalastusmahdollisuuksien toteuttamiseksi eri vuodenaikoina. Kesäkylät sijoittuvat ylemmäs tunturialueille. Nykyisen Enontekiön saamelaisasutus sijoittuu Tornion Lapin vanhojen siitojen eli Rounalan, Suonttavaaran ja Peltojärven lapinkylien alueelle. Näkkälän kylä sijaisee pienen Näkkäläjärven pohjoisrannalla laajojen erämaiden keskellä. Maisemiltaan vaikuttavassa ympäristössä sijaitsevan kylän rakennuskanta koostuu pienikokoisesta, vapaasti saamelaisen rakentamistradition mukaan sijoitetusta rakennuskannasta. Kylän eteläosassa Näkkäläjärven länsirannalla on Näkkälän seitakivi. Näkkälästä lähtee Pöyrisjärvelle noin 15 km mittainen polkutie. Lähellä Norjan rajaa sijaitsevan Pöyrisjärven eteläpuolella, pienen lammen rannalla on vanha saamelaisten kesäkylä, joka harmaine rakennuksineen muodostaa yhtenäisenä säilyneen kokonaisuuden. Alue on käytössä edelleen, se on Näkkälän paliskunnan Jauristunturin itäkyläläisten aluetta. Kalkujärvi on vanha Maggojen ja Näkkäläjärven sukujen kesäasuinpaikka, jossa on asuttu ja paimennettu poroja 1900-luvun alusta asti. Nykyisin se on Jauristunturin itäkyläläisten kausiasuinpaikka, jossa asutaan kevättalvella paimennusaikana. Syystalvella siellä asutaan ettoaikana eli kun kootaan poroja. Asuintupia on 9, aittoja 12. Kylän ympäristössä on paljon vanhoja kota- ja asuinsijoja sekä lypsy-ja merkitysniemiä. Ensimmäiset tuparakennukset ovat 1920-luvulta. Pöyrisjärven kylä on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. |
||
| Historia | ||
| Suomen läntisellä saamelaisalueella poronhoitoon perustuva saamelaisasutus keskittyi Itä-Enontekiön mäntymetsävyöhykkeelle sekä Könkämäenon - Muonionjoen varrelle. Enontekiön tunturialueiden saamelaisasutuksen muuttoasutusjärjestelmää säätelivät poronhoidon mukaiset vuotuiskiertotarpeet.
Kun Suomen suuriruhtinaskunnan ja Norjan valtakunnan väliset rajat sulkeutuivat 1852, joutuivat jutaavat saamelaiset valitsemaan, minkä valtion asukkaiksi he asettuivat. Rajojen sulkeutumisen jälkeen Pöyrisjärvi toimi paimentolaissaamelaisten kesäasuinpaikkana ja talvisin siirryttiin porojen kanssa outamaille Hetan ja Näkkälän kylän lähistöille. Kalkujärven kylä vakiintui kesäpaikaksi 1900-luvun alussa. Kesäkylät olivat myös hillastuksen ja syyskalastuksen tukikohtia. Pöyrisjärven käytön huippu ajoittui 1910-1940-luvuille, jolloin alueella kävi myös suomalaisia talollisia sesonkikalastusmatkoillaan. |
||
| Lisätietoa | ||
| Martti Linkola, Saamelaisten poropaimentolaisuuden vaiheet. M. Linkola (toim.), Lappi 4, Saamelaisten ja suomalaisten maa. 1985.
Satu Kalpio ja Tarja Bergman, Lapin perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut nr 116. Lapin ympäristökeskus ja Metsähallitus. 1999. Mirja Rauhala, Enontekiön kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö 282. Ympäristöministeriö 2002. Jukka Pennanen – Klemetti Näkkäläjärvi, Siiddastallan – siidoista kyliin. Luontosidonnainen saamelainen kulttuuri ja sen muuttuminen. 2000. Klemetti Näkkäläjärvi, Jauristunturin elämää. Itä-Enontekiön poronhoito ennen vuoden 1852 rajansulkua. – Eallin Jávrresduoddaris. Nuorta-Eanodaga lagashistorjá sániiguin ja govaiguin. Jauristunturin elämää. Itä-Enontekiön lähihistoriaa sanoin ja kuvin. Eanodaga sámiid searvi rs, Eanodat – Enontekiö 2004. Klemetti Näkkäläjärvi, Piirteitä Suomen saamelaisten vuotuiskierrosta ja asumisesta 1900-luvulla. Tiina Elo ja Päivi Magga (toim.), Eletty, koettu maisema – näkökulmia saamelaiseen kulttuurimaisemaan. Suomen ympäristö 34. Lapin ympäristökeskus 2007. Klemetti Näkkäläjärvi - Jukka Pennanen, Liikkumisen ulottuvuudet; Poronhoito perustuu pohjoisen luonnon vuotuiskiertoon; Jukka Pennanen, Suurporonhoito muutti tunturisaamelaisten talvikyliä. J. Pennanen – K. Näkkäläjärvi (toim.), Siiddastallan – siidoista kyliin. Luontosidonnainen saamelainen kulttuuri ja sen muuttuminen. Inarin saamelaismuseon julkaisuja n:o 3. 2000. Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, arkeologian osasto 2001. Mauno Hiltunen, Norjan ja Norlannin välissä. Enontekiö 1550-1808. Asukkaat, elinkeinot ja maanhallinta. Scrípta Historica 32. Oulun historiaseura 2007. Klemetti Näkkäläjärvi, Piirteitä Suomen saamelaisten vuotuiskierrosta ja asumisesta 1900-luvulla. Eletty, koettu maisema – näkökulmia saamelaiseen kulttuurimaisemaan. Suomen ympäristö 34. Lapin ympäristökeskus 2007. Matti Enbuske, Vanhan Lapin valtamailla. Asutus ja maankäyttö historiallisen Kemin Lapin ja Enontekiön alueella 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. Bibliotheca Historica 113. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2008. "Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi" -inventointihanke 2004-2008, aineistot. Lapin ympäristökeskus. |
||
| kohteeseen sisältyy: kylä; pihapiiri; saamelaiskulttuuri; | ||
| ympäristön nykyluonne: tunturimaisema; | ||
Pöyrisjärven kesäkylä, rakennuksia Pöyrislompolon rannalla. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hanke 2004. |
Kalkujärven kesäkylä. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hanke 2005. |
Näkkälän kylää. Solja Siltala 2009. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU