Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Kemi Rovaniemi Sodankylä

Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat

 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat
Kuvaus
Lapin linja-autoliikenneverkon keskuspaikkojen Kemin, Rovaniemen ja Sodankylän linja-autosemien jälleenrakentaminen toisen maailmansodan jälkeen on maassamme merkittävä liikennehistoriallinen hanke ja ilmiö. Verkosto takasi seudun asukkaiden ja tavaroiden uudenlaisen liikkuvuuden osana yhteiskunnan yleistä muutosta, vaurastumista ja laajoja rakennemuutoksia sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Rakennuskanta ajanmukaistettiin 1959-1964.

Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat ovat edelleen sekä toiminnallisesti että taajamakuvallisesti keskeisiä osia yhdyskuntarakenteessa.

KEMI
Kemin 1960-luvun alussa valmistunut linja-autoasema sijoittuu kaupungintalon ja rautatieaseman lähiympäristöön. Modernina liike- ja palvelutilana se on varhaisimpia seudullaan.

Kemin linja-autoasema sijoittuu jälleenrakennuskauden korkeatasoista rakentamista edustavaan kortteliin, jossa on mm. Kemin työväentalo ja kolme pistetaloa.

ROVANIEMI
Rovaniemen linja-autoasemarakennus ja asemapiha toteutettiin
arkkitehtikilpailun tuloksena, mikä tuo kohteelle erityistä merkitystä Lapin jälleenrakennuskauden ja maamme linja-autoliikenteen rakennuskulttuurikohteena. Arkkitehtien Kaarlo Leppänen, Niilo Pulkka ja Pekka Rajala (arkkitehtitoimisto Aili ja Niilo Pulkka) suunnittelema linja-autoasema valmistui vuonna 1959. Vastaavaa matkustajapalveluja kokoavaa kiinteistöyhtiön mallia, kuten myös arkkitehtonisen laadun tavoitetta, seurattiin sittemmin saman arkkitehtitoimiston suunnittelemilla Sodankylän ja Kemijärven linja-autoasemilla. Aseman kantavana rakennustaiteellisena ideana on kaupungin identiteettiä kuvaava tunturin muoto kattorakenteissa ja sisääntulokatoksessa, teema, jota Alvar Aalto muutamaa vuotta myöhemmin on soveltanut Rovaniemen Lappia-talossa.

SODANKYLÄ
Linja-autoaseman arkkitehtuuri on vahvasti taajamakuvaa rikastava tekijä Sodankylässä. Rakennus vuodelta 1962 on arkkitehtien Kaarlo Leppänen, Niilo Pulkka ja Pekka Rajala suunnittelema kuten Rovaniemenkin.
 
Historia
Toisen maailmansodan jälkeen pidettiin tärkeänä linja-autoasemapalveluiden ulottamista sodan runtelemaan Pohjois-Suomeen. Ensi ratkaisuna Lapin keskuspaikoissa, Kemissä, Rovaniemellä ja Sodankylässä olivat ensin vuonna 1946 avatut parakkiasemat ja 1949 väliaikaiset linja-autoasemat.

Aiempien vuosikymmenten asemataloihin nähden 1950- ja 1960-luvun vaihteen linja-autoasemat olivat ulkoasultaan ja tilaohjelmiltaan monin tavoin uudistuneita. Ajanmukaisen ulkoasun ja tilaohjelman Rovaniemen ja Sodankylän linja-autoasemalle laativat arkkitehdit Kaarlo Leppänen, Niilo Pulkka ja Pekka Rajala. Rovaniemen asema oli hankkeista mittavin, se toteutettiin arkkitehtikilpailun pohjalta ja esiteltiin laajasti Arkkitehti-lehdessä vuonna 1962.

Linja-autoasemat rakennutti kiinteistöyhtiö, jossa kauppalat /kunnat ja Matkahuolto Oy olivat osakkaina.
 
Lisätietoa
Niilo Pulkka, Pekka Rajala ja Kaarlo Leppänen, Rovaniemen linja-autoasema. Arkkitehti 1962:2.

Matti Viitaniemi, Pakettitoimistosta kattavaksi kuljetusjärjestelmäksi. Oy Matkahuolto Ab 1933-1993. Matkahuolto. Jyväskylä 1993.

Harri Hautajärvi, Lapin läänin matkailuarkkitehtuurin historia. Oulu 1995.
 
kohteeseen sisältyy:  liikenteenrakennus;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Rovaniemen linja-autoasema. Johanna Forsius 2008
Rovaniemen linja-autoasema. Johanna Forsius 2008.
Kemin linja-autoasema. Johanna Forsius 2008
Kemin linja-autoasema. Johanna Forsius 2008.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009