 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Enontekiö | Lappi | |
Markkinan kirkonpaikka |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Markkinan kirkonpaikka | ||
| Kuvaus | ||
| Markkinan historiallinen kirkonpaikka on ollut harvaan asutun pohjoisen Länsi-Lapin kirkollinen ja hallinnollinen keskuspaikka 1600-luvulta 1820-luvulle.
Kirkonpaikka, kalmisto ja uhripetäjä kirkkotarhan koilliskulmassa sijaitsevat moreenikummun laella Tornionjoen latvahaarojen Lätäsenon ja Könkämäenon yhtymäkohdassa. Paikan asutushistoriallisesta merkityksestä kertovat myös esihistorialliselta ajalta peräisin olevat esinelöydöt ja pyyntikuopat sekä saamelaiseen rautakauteen viittaavat kota- ja tupasijat, asuinkentät sekä palvontapaikat. Pappilan paikka on kummun länsirinteessä; kirkon ja pappilan välissä on ollut käräjätupa ja kirkkotupia, kauppapaikka alempana jokirannassa. Markkinan entinen kirkkomaa on myös erikoinen suomalaisten toisen maailmansodan sodankäynnin päätöspaikka, vaikka se ei ole ollutkaan varsinainen taistelupaikka, vaan uloin vartioasema ja tähystyspaikka. Kirkkotarhassa on suomalaisten sota-aikana tekemiä kaivantoja. |
||
| Historia | ||
| Markkinan hallinnollisen ja kirkollisen keskuspaikan syntyyn 1600-luvulla vaikuttivat pyrkimykset vakiinnuttaa Ruotsin valtakunnan pohjoisosia ja Jäämeren politiikka. Kirkonrakennushanke käynnistyi 1607 ja kirkko oli käytössä viimeistään 1611. Kirkkoa laajennettiin ja korjattiin useaan otteeseen. Markkinat pidettiin vuosittain tammi-helmikuussa, jolloin istuttiin myös käräjät, toimitettiin veronkanto ja käytiin kirkossa. Kirkon läheisyyteen rakennettiin kruunun tulliaitta, parikymmentä kauppatupaa ja -aittaa sekä seitsemisenkymmentä saamelaisten kirkkokotaa.
Paikalle rakennettiin uusi kirkko 1661, jota korjattiin tai sen paikalle rakennettiin uusi 1728. Vuoden 1809 rauha jakoi Enontekiön kahtia ja uusi kirkko rakennettiin Ruotsin Kaaresuvantoon. Markkinapaikka siirrettiin keskeisemmälle paikalle Palojoensuuhun, jonne myös markkinasta 1826 purettu Markkinan kirkko pystytettiin. Toisen maailmansodan aikana suomalaisten kevyesti kenttälinnoittama Markkina oli saksalaisten vahvasti linnoittamaa Järämää vastassa ja niiden välissä oli viimeinen "asemasotalinja". Kaivannot olivat entisellä kirkkomaalla ja sen edustalla. |
||
| Lisätietoa | ||
| Nils Slunga, Kirkko ja koulu - Papisto ja kirkollinen elämä. Tornionlaakson historia II. 1989.
Petri Halinen, "Enontekiön Markkina, kauppiaiden kohtauspaikka". Raito 2/1992. Maakunnallinen museolehti. Lapin maakuntamuseo. Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, arkeologian osasto 2001. Mirja Rauhala, Enontekiön kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö 282. Ympäristöministeriö 2002. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; muinaisjäännös; | ||
| ympäristön nykyluonne: tunturimaisema; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU