Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Lohja Uusimaa

Myllymäen torppa

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Myllymäen torppa
Kuvaus
Myllymäen torpan pihapiiri lukuisine rakennuksineen on parhaiten säilyneitä kansatieteellisiä kokonaisuuksia maassamme.

Myllymäki eli Lövkullan torppa sijaitsee Nummi-Pusulan pohjoisimmassa kylässä Kärkölässä, metsäseudulla ja kaukana muusta asutuksesta. Mäen rinteessä sijaitsevan aution torpan pihapiiri on umpipihamainen. Torpan rakennuskanta koostuu viidestätoista rakennuksesta, joita ovat savutuvan lisäksi uusi ja vanha talli, pihatto-lato, uusi pihatto, sikala, kanakoppi, puuliiteri, vilja-aitta, vaateaitta, savusauna, käymälä, vaja sekä suuri ja pieni niittylato. Pihapiirissä on myös perunakuoppa ja kaksi kaivoa.

Myllymäen hirsirakenteinen rakennusryhmä on luontevasti tarpeen mukaan kasvaneena säilyttänyt 1800-luvun torpalle ominaiset piirteet. Pihapiirin rakennukset on rakennettu pääasiassa 1800-luvun lopulla tai rakennettu ja korjattu entisten purettujen rakennusten paikalle samalla tekniikalla kuin alkuperäiset. Vain asuinrakennus on vuorattu. Katot ovat malka- ja pärekattoja. Rakennusryhmän eteläpuolella on metsässä tervahaudan jäännökset. Rakennukset sijaitsevat lähekkäin melko ahtaalla tontilla, pellot välittömästi ympärillä. Läpiajettava pihatto-latorakennus jakaa rakennusryhmän kahtia ylä- ja riihipihaan.
 
Historia
Myllymäki oli Lövkullan talon torppa. Högforsin ruukki osti 1899 Lövkullan talon metsineen ja torppineen. Ruukin tilan torppana Myllymäki suoritti taksvärkkinsä metsä- ja uittotöinä. Suurten hakkuu- ja uittotöiden aikana työmiehet majoitettiin Myllymäen tiloihin. Torppa lunastettiin itsenäiseksi tilaksi 1922.

Myllymäki on saanut nimensä sijaintinsa mukaan. Mäen kumpareelle rakennettua yksihuoneista savutupaa asui 1800-luvun alussa Nylkkyri-Kalle. 1870-luvulla torpan vuokraajiksi tulivat Pusulan Jäljän talon poika Justus Adolfsson, jonka aikana torppa laajennettiin siihen asuun, jossa se on tänä päivänä. Yksihuoneinen savutupa muutettiin uloslämpiäväksi ja sitä vastapäätä rakennettiin toinen takkauunillinen tupa. Rakennus sai säännöllisen paritupamuodon, jonka tilat jakoi läpikuljettava porstua. Oveen maalattiin uudistustyön muistoksi vuosiluku 1881. Vilja-aitan lisäksi rakennettiin vaateaitta eli puari, riihtä laajennettiin luuvalla ja kaksikerroksisella survilla. Ylä- ja riihipihan jakajaksi rakennettiin pihatto-lato. Asuinrakennuksen etelänurkan lähellä rinteessä oli ulkouuni.

Torppa on ollut valtion omistuksessa vuodesta 1980. Myllymäen tila on suuruudeltaan n. 12 ha. Torpan rakennuksia on kunnostettu perinteisiä materiaaleja ja työtapoja käyttäen.
 
Lisätietoa
Päivi Tahvanainen, Länsi-Uudenmaan kulttuurimaisemainventointi. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto. Lohja 1990.

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Helsinki1993.

Pirkko Sihvo, Myllymäen torppa: elämää Pusulan Kärkölän erämaassa. Museovirasto. Helsinki 2000.
 
kohteeseen sisältyy:  pihapiiri; talonpoikaistalo; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
Myllymäen torppa. Soile Tirilä 2003
Myllymäen torppa. Soile Tirilä 2003.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009