på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Savonlinna Etelä-Savo
Rauhalinna
Kuvaus
Rauhalinnan huvila edustaa Suomessa harvinaista huvila-arkkitehtuuria ja koristevalikoimaa.

Huvila on kenraaliluutnantti Nils Erik Weckmanin rakennuttama hopeahäälahjaksi vaimolleen. Weckman suunnitteli itse huvilan omaperäisesti eri tyylejä ja koristeaiheita yhdistellen. Apuna oli arkkitehti Allan Schulman. Rakennus valmistui 1900-luvun vaihteessa. Lopputuloksena on Suomen oloissa ainutlaatuinen venäläistä huvila-arkkitehtuuria, arabialaista pylväsaihetta ja sveitsiläistyyliin liittyviä leikkaus- ja listakoristeluja sisältävä rakennus, jonka kahdessa asuinkerroksessa oli ylellinen yksityiskoti. Huvilan alkuperäiseen asuun kuulunut lähes 30 metrin korkuista minareettitornia jouduttiin lyhentämään 1920-luvulla.

Torneilla, pitsimäisillä puuleikkauksilla ja parvekkeilla koristeltu, raidalliseksi maalattu puiston ympäröimä huvila on rakennettu korkeaan rinteeseen, jota pitkin laskeutuu lehmuskuja alas Haapaveden rantaan.
 
Historia
Rauhalinnan huvilan 1800-1900-luvun taitteessa rakennuttanut kenraaliluutnantti Nils Erik Weckman oli huvilan rakennuttamisen aikana Vilnan insinööripiirin päällikkö. Huvilapalsta erotettiin Säämingin Lehtiniemen kartanon maista; rouva Weckman oli kartanon silloisen omistajan everstiluutnantti Lönneströmin tytär.

Weckmanin suvulla Rauhalinna oli vuoteen 1924, jolloin Suomen Asemapäällikköyhdistys osti sen. Rakennus joutui puolustusministeriölle 1938 ja sotien aikana siinä toimi Päämajan alainen radiokuunteluasema ja ilmavalvonnan tukikohta. Aliupseeriliiton lomakotina Rauhalinna toimi vuodesta 1948. Vuosina 1954-1965 rakennuksessa toimi Säämingin Tolvaniemen kansakoulu. 1970-luvulla kiinteistö siirtyi puolustusministeriöltä rakennushallitukselle ja se vuokrattiin matkailukäyttöön.

Rauhalinna entistettiin Museoviraston valvonnassa 1973 ja uudestaan 1987-1988, jolloin suunnittelijana oli arkkitehti Kirsti Kasnio. Huvila on siirtynyt yksityisomistukseen.
 
Lisätietoa
Altti Saloila, Rauhalinna 1967.

Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.

Rauhalinna. Esite. 1987.

Kirsti Kovanen ja Leena Saraste, Arkkitehtuuri Itä-Suomessa. Meijän miljöö. Jyväskylä 1987.

Kirsti Kasnio, Lomahotelli Rauhalinna. Arkkitehti 1/1989.
 
kohteeseen sisältyy:  huvila; huvila; merkkimieskoti;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Rauhanlinna
 
Kartta: Rauhalinna
 
© Museovirasto 2009