Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Naantali Varsinais-Suomi

Kultaranta

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kultaranta
Kuvaus
Kultaranta on tunnettujen arkkitehtien, kuvanveistäjien ja muotoilijoiden luoma 1910-luvun ihanteiden mukainen kokonaistaideteos, johon kuuluu meren rannassa maisemaa hallitseva graniittilinna, sen edustalla levittäytyvä muotopuutarha ja mereen rajoittuva puisto. Vauraan suurliikemiehen yksityiseksi kesänviettopaikaksi rakennettu Kultaranta toimii Tasavallan presidentin kesäasuntona.

Mäen laella seisova jyhkeä tornillinen päärakennus sijoittuu barokin tapaan muotopuutarhan "Medaljongin" keskiakselin päätteeksi. Medaljongin ruusutarhaa ympäröi leikattu kuusiaita. Terassipuutarha ja eteläpuoleisella tasangolla suomalaisittain loistelias aksiaalinen muotopuutarha on toteutettu samanaikaisesti linnan rakentamisen kanssa.

Kultarantaan kuuluu useita asuin- ja talousrakennuksia, kasvihuoneita, puutarhaviljelyksiä ja metsää. Päärakennuksessa on yhteensä 19 huonetta, joista juhla- ja asuinhuoneet sijoittuvat alakertaan ja makuu- ja vierashuoneet yläkertaan. Alakerrasta johtavat marmoriportaat torniin.
 
Historia
Kultarannan rakennutti 1913-1916 maanviljelysneuvos ja liikemies Alfred Kordelin. Kultarannan suunnitteli arkkitehti Lars Sonck ja sen sisustuksen Gösta Kulvik. Puisto- ja puutarhasuunnitelmat tekivät Svante ja Paul Olsson. Maisemapuistoon ja muotopuutarhaan suunniteltiin alun perin paviljonkeja, puutarhakalustoja, veistoksia ja suihkukaivoja, joista vain osa toteutettiin. Kordelin kuoli vain muutama kesä rakennuksen valmistumisen jälkeen. Kordelin testamenttasi Kultarannan museoksi, mutta koska taidekokoelmat olivat liian suppeat tätä tarkoitusta varten lahjoitettiin tila Turun Suomalaiselle Yliopistoseuralle. Kultaranta siirtyi maanvaihdossa valtiolle 1922, jolloin silloinen eduskunta päätti, että sitä käytetään tasavallan presidentin kesäasuntona.
 
Lisätietoa
Pirjo Uino, Villa Gullrandas trädgårdsarkitektur. Finskt Museum 1980.

Lars Sonck 1870-1956, arkkitehti. Suomen rakennustaiteen museo. Näyttelykatalogi 1982.

Pekka Korvenmaa, Arkkitehti Lars Sonckin rakennuksia ja suunnitelmia vuosilta 1900-1910. Helsinki 1987.

Eeva Ruoff, Kultaranta - a summer home in Finland. 1997.

Pirjo Uino, Kultarannan puisto. Hortus fennicus. Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto ja Suomen puutarhataiteen seura 2001.
 
kohteeseen sisältyy:  huvila; huvimaja; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
Kultarantaa. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Kiisla Oy 2017
Kultarantaa. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Kiisla Oy 2017.
Kultarannan puutarhaa. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0  Mikkoau 2015
Kultarannan puutarhaa. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2015.
Naantalin Kultaranta. Hannu Vallas 2007
Naantalin Kultaranta. Hannu Vallas 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009