 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Mäntsälä | Uusimaa | |
Saaren kartano |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Saaren kartano | ||
| Kuvaus | ||
| Arkkitehti Jarl Eklundin 1927 suunnittelema Saaren kartanon klassistinen, rapattu päärakennus lukeutuu aikakautensa huomattavimpiin kartanorakennuksiin.
Yli 20 huonetta käsittävän päärakennuksen interiööreissä on runsaasti alkuperäisiä sisustusdetaljeja kuten yksilöllisesti suunniteltuja ovia, takkoja, koristemaalattuja palkkikattoja, seinien pintakäsittelyjä, kiinteitä kaapistoja ja saniteettikalusteita. Uudesta käyttötarkoituksesta huolimatta on huonejako pystytty säilyttämään alkuperäisenä. Tiilirunkoiseen ja kuparikattoiseen, mäellä sijaitsevaan päärakennukseen liittyy alas rinnettä laskeutuva terassoitu Paul Olssonin suunnittelema muotopuutarha vesialtaineen ja aksiaalisine sommitelmineen. Kaksikerroksisen rakennuksen pääsisäänkäynnin graniittiportaali on pohjoispuolella. Kartanon päärakennuksesta syrjässä on 1800-luvun alun asuinrakennus, Tivoli eli Ylikartano, silloisen omistajan C.A. Sederholmin itselleen rakennuttama eremitage eli erakkomaja. Kartanon mansardikattoiset karjarakennukset muodostavat oman ryhmänsä kartanomäen juurella. Saarella 1904-1934 toimineen tulitikkutehtaan rakennukset ovat korjaamohalleiksi muutettuina joen rannalla. |
||
| Historia | ||
| Rautasaaren ratsutila, myöhemmin Saaren kartano periytyy 1500-luvulta. Sederholm-suku omisti Saaren ratsutilan vuodesta 1796 alkaen lähes 90 vuotta. Hirsisen asuinrakennuksen Ylikartanon eli Tivolin rakennutti Carl Albrecht Sederholm. Tiilinen tallirakennus valmistui 1919.
Kartanonherra, tehtailija Knut Richard de la Chapelle rakennutti uuden päärakennuksen. Suunnittelijaksi hän valitsi arkkitehti Jarl Eklundin, jonka lopulliset suunnitelmat valmistuivat 1927. Kaksikerroksinen, sileäksi rapattu rakennus, jonka ulkoarkkitehtuuriin liitettiin niin klassillisia kuin historisoivia piirteitä, valmistui 1930. Puutarha-arkkitehti Paul Olssonin suunnittelema puutarha valmistui samoihin aikoihin. Autotalli on samalta ajalta kuin päärakennus. Saaren kartano myytiin 1935 asutushallitukselle. Vuodesta 1940 se toimi sotainvalidien huoltamiseksi perustetun Invalidisäätiön työkeskuksena ja ammattioppilaitoksena, 1967 alkaen valtion maatalousoppilaitoksena. Oppilaitos rakennutti mm. asuntolan ja liikuntatilat. Hirsinen viljamakasiini vuodelta 1797 siirrettiin kartanon asuinpihalta. |
||
| Lisätietoa | ||
| Kurt Antell, Saaris i Mäntsälä. Herrgårdar i Finland I. Helsingfors 1928.
Ragna Ahlbeck, Gods och herresäten i Finland. 1946. Martti Blåfield ja Terttu Heikkilä (toim.), Mäntsälän Saaren kartano. Mäntsälän kunta 1990. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; puisto; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
Saaren kartanon päärakennus. Museovirasto Petro Pesonen 2016. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU