| Kuvaus |
Riuttalan kylän Riuttalan pihapiirin rakennuskanta on monipuolinen esimerkki talonpoikaisrakentamisesta. Se tuo tärkeän pohjoissavolaista asumistapaa ja maanviljelyselinkeinoa kuvastavan lisän Suomen talonpoikaisarkkitehtuurin kokonaisuuteen.
Riuttalan talonpoikaistalo sijaitsee Riuttasjärvestä nousevalla peltorinteellä. Neljältä sivustalta umpeen rakennettu asuinpiha on lähellä metsänrajaa. Umpipihan muodostavat päärakennus eli pihakartano, pihanpää, navetta-sikala ja aittakartano. Riuttalan rakennuskantaan kuuluu kaikkiaan 26 rakennusta, joista nuottakota, pyykkikota, lypsykatos ja lato sijaitsevat aivan järven rannassa. Päärakennus on vuodelta 1852. Se on Pohjois-Savolle tyypillinen vuoraamaton hirsirunkoinen parituparakennus, jossa on ulkoeteinen, porstua, kaksi kamaria sekä porstuasta erotettu kamari ja ruokahuone. Pihanpää on alkuaan ollut kesä- ja vieraskäytössä. |
| |
| Historia |
| Ensimmäinen tieto Riuttalasta on 1650-luvulta, jolloin se mainitaan Pehr Brahen teettämässä Kajaanin vapaaherrakunnan kartassa. 1700-luvulta saakka Riuttala oli saman suvun (Tiitinen-Korhonen-Ikäheimo) omistuksessa. Riuttalan talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiö hankki 1975 haltuunsa Riuttalan talon ja 14 hehtaarin määräalan säilyttääkseen kohteen pohjoissavolaisen talonpoikaiskulttuurin muistomerkkinä. Samana vuonna käynnistettiin korjaustyöt ja Riuttala voitiin pian avata yleisölle. |
| |
| Lisätietoa |
Toivo Tikkanen, Riuttalan talomuseo. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. 1988.
Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi. Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten. Pohjois-Savon liitto 2006. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
museo;
talonpoikaistalo;
talonpoikaistalo;
|
| ympäristön nykyluonne:
agraarimaisema;
|
| |
PERUSHAKU