 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Varkaus | Pohjois-Savo | |
Varkauden tehtaat |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Varkauden tehtaat | ||
| Kuvaus | ||
| Varkauden teollisuusalueen ja koko alueen muotoutuminen liittyy ennen muuta Suomen puunjalostusteollisuuden voimakkaaseen nousuun 1900-luvun alussa. Teollisuus synnytti ympärilleen yhdyskunnan, sen hierarkkiset asuma-alueet, kirkon, puistot ja palvelulaitokset.
Tehdasalueen ydin on voimakanava ja sen äärelle 1910-luvulla rakennetut tehtaan ensivaiheeseen kuuluvat tuotantolaitokset. Näiden joukossa ovat jo päättyneen sulfiittiselluloosatuotannon muistomerkkeinä selluloosakeittämö ja happotornit. Sisempänä sijaitsee mm. entinen talotehdas, joka tuotti Alvar Aallon suunnittelemia valmistalosarjoja. Tehtaalla on tehty merkittäviä, tuotantomuutoksien sanelemia laajennuksia etenkin 1950- ja 1980-luvuilla. Uusi 1978 valmistunut paperitehdas jälkikäsittelyosastoineen on modernin teollisuusarkkitehtuurin tunnetuimpia töitä ja Varkauden kaupunkikuvaan keskeisesti kuuluva maamerkki. |
||
| Historia | ||
| Vapaaherra Gustaf Wreden perustama Varkauden järvimalmiruukki aloitti toimintansa 1800-luvun alussa. Konepaja ja valimo käynnistyivät 1852 ruukin tultua kauppaliike Paul Wahl & Co:n omistukseen. Ruukin toiminta päättyi 1909, ja alue siirtyi A. Ahlström Oy:lle. Yhtiön myötä tuotantosuunta vaihtui puunjalostusteollisuudeksi. Enso-Gutzeitin (Stora Enso Oyj) omistuksessa tehtaat ovat olleet vuodesta 1986 lähtien.
Varkauden tehtaiden suunnittelijoina on ollut perustamisesta lähtien maamme teollisuusrakentamisen tunnetuimmat arkkitehdit: varhaisvaiheessa Karl Lindahl, Valter ja Ivar Thomé ja myöhemmin Alvar Aalto, Gunnar Aspelin, Erkki Kairamo (Arkkitehtitoimisto Gullichsen, Kairamo, Vormala) ja Keijo Ström (K. Ström & O. Tuomisto). |
||
| Lisätietoa | ||
| Varkauden kaupunki, Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten ja alueiden inventointi. Antti Veltheim 1980, Museovirasto.
Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Tutkimus 4/1988. Pehr Schybergson, Työt ja päivät. Ahlströmin historia 1851-1981. Vammala 1992. Varkauden rakennuskulttuuria. Varkauden kaupungin inventoitu rakennuskanta 1996. Enso Oy:n rakennuskannan inventointi, Henrik Wager. Inventointiraportti 1997. C. J. Cedercreutz, Bruksliv. Från Warkaus till Högfors 1919-1968. SLS 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: puunjalostustehdas; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Varkauden tehtaiden voimakanava. Taustalla happotornit ja korkea keittämörakennus. Soile Tirilä 2001. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU