 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Varkaus | Pohjois-Savo | |
Varkauden Päiviönsaaren keskusta |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Varkauden Päiviönsaaren keskusta | ||
| Kuvaus | ||
| Varkauden Päiviönsaari on puunjalostusteollisuuden ympärilleen muodostaman yhdyskunnan keskusta.
Saaren halki kulkeva pääkatu, Ahlströminkatu alkaa kaupunginarkkitehti Kalevi Väyrysen 1947 suunnitteleman kaupungintalon edustalta ja päättyy Varkauden kirkkoon. Kadun varrella on mm. tehdasyhdyskunnan ajalta oleva Thomé-veljesten suunnittelma Waltterin puisto. Funkisliiketalojen rivistö muodostaa yhtenäisen katukuvan, johon uudemmat rakennukset on sopeutettu. Päiviönsaarella on teollisuusyhdyskunnan aikaisia rakennuksia kuten virkamiesklubi, entinen hotelli ja kansankeittiö. Puunjalostuseollisuuden ydinalue on myös Päiviönsaarella. |
||
| Historia | ||
| Varkauden ruukki perustettiin Päiviönsaareen 1800-luvun alussa. Varkauden tehtaat tulivat Ahlström Oy:n omistukseen 1909, jonka jälkeen yhtiön puunjalostusteollisuuden painopiste siirtyi Varkauteen ja Päiviönsaarelle. Walter Ahlström tilasi tulevan keskustan ensimmäisen asemakaavan 1913 Valter ja Ivar Thomélta, jotka muutenkin vastasivat Varkauden teollisuuslaitosten suunnittelusta. Jo ensimmäisessä kaavassa olivat mukana lopullisen kaavan olennaiset piirteet: teollisuusrakennukset Huruskosken varrella ja Pirttiniemessä, hallinto ja palvelut Päiviönsaarella ja asutus hierarkisesti Kosulanniemellä ja Kommilassa. Alueita yhdistäväksi pääakseliksi tuli Ahlströminkatu. Lopullinen asemakaava valmistui 1916.
Varkauden kauppala alkoi muotoutua kaupunkimaisesti asemakaavoitetusta Päivölänsaaresta. Karl Lindahlin asemankaavan mukaan Ahlströminkadun varteen suunniteltiin umpikortteleita ja kauppatori siirtyi Kosulanniemeltä nykyisen Waltterin puiston paikalta Päivölänsaarelle. Asemakaavaa uusittiin 1920-luvulla ja 1939 Päivölänsaarelle valmistui Alvar Aallon laatima asemakaava. Varkaudesta tuli itsenäinen Leppävirran ja Joroisten kunnista lohkaistu kauppala 1929 ja kaupunki 1962. Liike-elämän ja liikenteen keskus alkoi siirtyä Päivölänsaarelta Taulumäen puolelle 1940-luvulta alkaen. |
||
| Lisätietoa | ||
| Suomen taide, Ars 5, Riitta Nikula Rakennustaiteen 1920- ja 1930-luku, Porvoo 1990.
Varkauden rakennuskulttuuria. Varkauden kaupungin inventoitu rakennuskanta vuonna 1996. Hannu Ikonen, Varkautelaisten vuosisata. Suomalaisen kirjallisuuden seura 2004. C. J. Cedercreutz, Bruksliv. Från Warkaus till Högfors 1919-1968. SLS 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; katutila; kaupungintalo; muu hallintorakennus; puisto; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Varkauden Päiviönsaaren keskusta: Antinpuisto 8 ja Wahlininkadun rakennuksia. Jouni Marjamäki 2006. |
Päiviönsaaren virkamiesklubi. Jouni Marjamäki 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU