på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Lahti Päijät-Häme
Seestan kartano
Kuvaus
Seestan kartanon päärakennus on edustava esimerkki hyvin säilyneestä empirekauden kartanoarkkitehtuurista niin ulkoasultaan kuin interiööriltäänkin.

Varsin leveärunkoista, poikkipäädyllistä päärakennusta kattaa päistään aumattu satulakatto, joka luo vaikutelman mansardikatosta. Julkisivujen arkkitehtuuri lunetti-ikkunoineen, vuorausdetaljeineen ja päätykolmioineen on leimallista empirekaudelle. Kiinteä sisustus käsittää alkuperäisiä kaakeliuuneja ja empireprofiloituja kaksoisovia. Pääsisäänkäynnin pylväikkö on arkkitehti Jarl Eklundin 1940-luvulla suunnittelema.

Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on kaksikerroksinen työväenkasarmi. Talousrakennukset muodostavat oman kiinteän ryhmänsä pellon reunassa. Rakennuskanta on peräisin 1800-luvulta. Kartanoon liittyy laaja luonnonpuisto Kivijärven rannalla.
 
Historia
Seestan kartano on 1660-luvulta periytyvä ratsutila. Nykyiselle paikalle kartano rakennettiin isonvihan jälkeen 1730-luvulla. Kenraali, Suomen upseerikoulutuksen perustaja, Yrjö Maunu Sprengtporten asui Seestassa 1782-1790, jolloin hän teki suunnitelmia sekä päärakennusta että puistoa varten. Rakennussuunnitelmat keskeytti Ruotsin ja Venäjän välille syttynyt sota ja syyte maanpetturuudesta, joka johti Sprengtporttenin maastapakoon. Kartano siirtyi Ehrnroothin suvulle ja nykyinen päärakennus rakennettiin 1820-luvun aikana.

Kartanon suunnitteluun 1820-luvulla on liitetty A.F. Granstedtin sekä G.R. Jürgensohnin nimet - toteutus kuitenkin vastaa Jürgensohnin piirustuksia.

Työväen asunnoksi rakennettu kaksikerroksinen asuinrakennus valmistui 1848, perusteellinen sisätilakorjaus tehtiin 1934.

1990-luvun alussa tehdyn kunnostustyön yhteydessä salitiloihin palautettiin alkuperäistä vastaavat seinä- ja kattomaalaukset.

Päärakennuksen järven puoleinen kuisti on vuodelta 2008, sen suunnitteli arkkitehti Kasper Järnefelt.
 
Lisätietoa
P.O. von Törne, Sesta. Herrgårdar i Finland III. Helsingfors 1929.

Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander (toim.), Hämäläisiä kartanoita ja suurtiloja. Helsinki 1946.

Anneli Mäkelä, Nastolan historia I. Nastolan kunta 1979.

Irma Lounatvuori, Sotilaan lepo - kolme upseeria puistosuunnittelijana. Hortus fennicus, Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura 2001.

Teija Ahola, Rakennusinventointi – Nastola. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 101/2005. Hämeen ympäristökeskus, Nastolan kunta 2005.

Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö, Päijät-Hämeen liitto 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; puisto; talousrakennus; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Seestan päärakennus kaakosta.

Seestan kartanon puistoa ja siipirakennus.
 
Kartta: Seestan kartano
 
© Museovirasto 2009