 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Pielavesi | Pohjois-Savo | |
Pielaveden Kirkkosaari |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pielaveden Kirkkosaari | ||
| Kuvaus | ||
| Muinainen Hämeen ja Savon maakuntaraja on kulkenut Pielaveden Kirkkosaaressa, jossa saaren keskeisen sijainnin ja vesireitin merkityksen takia ovat sijainneet myös Pielaveden ensimmäiset kirkot.
Kirkkojen paikalla on muistomerkki, vanha hautausmaa sekä Anders Brofallin johdolla rakennettu solakka kolmikerroksinen pohjalainen renessanssitapuli vuodelta 1748. Kirkkosaaren maisemaan liittyy vanhalla pappilan paikalla sijaitseva kappalaisen pappilan rakennusryhmä. Peltojen keskellä sijaitseva, nykyisin yksityisomistuksessa oleva pappila talousrakennuksineen kuvastaa vielä papiston maanviljelykseen perustuvaa elämäntapaa. Pappilan runsain listoituksin koristellussa, jugendpiirteisessä päärakennuksessa on karoliininen pohjakaava. |
||
| Historia | ||
| Iisalmen ja Rautalammin emäseurakuntien harvaanasutulla rajaseudulla sijaitseva Pielavesi perustettiin Iisalmen kappeliksi 1683 ja seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Pielaveden Lammassaloon, myöhempään Kirkkosaareen 1692. Kappelikunta hankki puolet Lammassalo n:o 1 tilasta 1705 kappalaisen virkataloa varten. Omaksi seurakunnaksi Pielavesi itsenäistyi 1811.
Kappeliseurakunnan perustamisen aikaan asutus muodostui järven rannoille levittyneistä kalastajista ja kaskeajista. Kirkon paikan valintaan vaikutti saaren keskeinen sijainti ja erityisesti vesistön merkitys liikumiselle. Seurakunta säilyikin väkiluvultaan ja tieoloiltaan vaatimattomana koko 1700-luvun. Kirkkosaareen rakennettiin vielä uudet kirkot 1760- ja 1790-luvulla. Vasta väkiluvun kasvu ja tieyhteyksien paraneminen johtivat kirkon siirtämiseen nykyisen kirkonkylän Hiekkaniemeen, johon kirkko valmistui 1878. Kirkkosaaren kirkko purettiin 1882 ja hirret käytettiin kansakoulun rakentamiseen. Kappalaisen pappilan suunnitteli rakennusmestari P.J. Pitkänen ja se valmistui 1909 edellisen palossa tuhoutuneen paikalle. Sotien jälkeen pappilan maat ja rakennukset luovutettiin siirtolaisille. |
||
| Lisätietoa | ||
| Tauno Räisänen, Kalevi Kumpulainen, Pielaveden ja Keiteleen historia I 1870-luvulle. Kiuruvesi 1981.
Marja Terttu Knapas, Pielaveden kirkot. Ylä-Savon kirkot. Suomen kirkot 19. Museovirasto 1993. Jouko Kokkonen, Kylät kirkkojen ympärillä. Kirkkosaaren ja Penttilänlahden kylähistoria. Pieksämäki 1994. Merja Marin, Helena Riekki, Kuopion läänin pappilat: historiaa ja nykypäivää. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 1995. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kellotapuli; pappila; | ||
| ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
Tapuli ja vanha hautausmaa Pielaveden Kirkkosaaressa. Jari Heiskanen 2007. |
Tapuli Pielaveden Kirkkosaaressa. Jari Heiskanen 2007. |
Pappilan päärakennus Pielaveden Kirkkosaaressa. Jari Heiskanen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU