på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Ilomantsi Pohjois-Karjala
Mekrijärven kylä ja Sissolan talo
Kuvaus
Mekrijärven kylä ja varsinkin Sissolan rakennuskanta liittyvät merkittävällä tavalla runonlaulajasukuihin ja varhaisimpiin kalevalaisten runojen keruumatkoihin. Mekrijärvi on Pohjois-Karjalan vanhimpiin asutusseutuihin lukeutuvan Ilomantsin vanhimpia kyliä.

Mekrijärven ja Koitajoen välisellä kannaksella sijaitsevassa kylässä on vanhaa rakennuskantaa maantien varrella ja tilusteiden päissä. Merkittävin rakennusryhmä on kylän särkällä sijaitseva Sissolan vanha pihapiiri ja sen naapurustossa oleva Linnun talo harmaine rakennuksineen. Kylän entinen kansakoulu on vuodelta 1924 (Arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åberg) ja nykyisin Joensuun yliopiston Mekrijärven tutkimusasemana.

Mekrijärven rantaviivaa myötäilevällä, kylän läpi kulkevalla särkällä sijaitsee Sissolan talo, jonka rakennusryhmä koostuu kahdesta asuinrakennuksesta ja aitasta sekä 1900-luvulla rakennetuista navetasta, saunasta ja ladosta. Sissola on ainoa maamme rajojen sisäpuolella oleva runonlauluperinteeseen liittyvä alkuperäisellä paikallaan oleva rakennusryhmä. Sissola on kalevalaiseen runonlauluperinteeseen liittyvä rakennusmuistomerkki ja sillä on erittäin keskeinen asema Mekrijärven kylän maisemassa ja sen kulttuurihistoriallinen arvo perustuu ennen kaikkea henkilöhistorialliseen arvoon ja karjalaiseen kulttuuriperintöön.
 
Historia
Mekrijärven kylässä oli 1500-luvulla jo parikymmentä taloa. Sissolan tila tunnettiin 1600-luvulla Mekrijärven rälssin hovileirinä. Ensimmäinen tilalla asunut Sissonen oli Osippa Sissonpoika (main. 1731-1744), josta alkaen tila pysyi suvun hallussa 1900-luvulle saakka.

Ilomantsissa liikkunut kansanrunoudentutkija ja arkeologi D.E.D. Europaeus löysi 1845 Mekrijärven suuret runonlaulajat Simana Huohvanaisen ja Simana Sissosen, jota on pidetty parhaana Suomen puoleisena runonlaulajana. Hänen välittämänsä laulut tulivat Elias Lönnrotin uuden Kalevalan hyödyksi.

Ilomantsin kunta lahjoitti 1993 Sissolan Museovirastolle, jonka toimesta kaikki rakennukset, piha-alue ja lähiympäristö kunnostettiin. Kunnostettuina rakennukset ovat Joensuun yliopiston Mekrijärven tutkimusaseman käytössä, mikä vastaa rakennusten kulttuurihistoriallista luonnetta.
 
Lisätietoa
Veijo Saloheimo, Pohjois-Karjalan historia II. Joensuun korkeakoulun julkaisuja sarja A no 6. Joensuu 1976.

Irma Lounatvuori, Mekrijärven Sissola, Simana Sissosen kotitalo. Runon ja tieteen Mekrijärvi. Toim. Jorma Aho. Lappeenranta 1985.

Kirsti Kovanen ja Leena Saraste, Arkkitehtuuri Itä-Suomessa. Meijän miljöö. Jyväskylä 1989.

Heikki Kupiainen, Pohjois-Karjalan laulajat ja laulumaat. Runonetsijöiden jäljillä autonomian ajan Suomessa. Historian tutkimuksia-Studies in History N:o 7. Joensuun yliopisto. Joensuu 1989

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö.
Ympäristöministeriö. Mietintö 66/1992.

Lauri Putkonen (toim.), Kansallismaisema. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto 1993.

Maija Kairamo ja Irma Lounatvuori, Katkelmia Mekrijärven Sissolan rakennushistoriaan ja katsaus tehtyihin korjaustöihin. Mekrijärven Sissola. Runojen ranta. Suomalaisen kirjallisuuden seura 626. Pieksämäki 1995.

Taneli Kolström ja Jouko Meriläinen, Sissolan Iivanan pirtin iän määritys. Joensuun yliopisto 2002.

Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004.
 
kohteeseen sisältyy:  koulu; kylä; merkkimieskoti; pihapiiri; talonpoikaistalo; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Mekrijärven Sissolan pihapiiri.

Sissola, Simana Sissosen kotitalo.
 
Kartta: Mekrijärven kylä ja Sissolan talo
 
© Museovirasto 2009