på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Joensuu Pohjois-Karjala
Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue
 
Kuvaus
Utrankosken ympäristöllä on huomattava asema Itä-Suomen liikenne- ja teollisuushistoriassa. Utran kanava on maan vanhimpia kanavahankkeita ja se kuuluu Pielisjoen kanavaketjuun, jonka kanavat ovat puunjalostusteollisuuden nousukauden historiallisia muistomerkkejä.

Utran alueella on jälkiä Pielisjoen varhaisesta kanavoinnista, sahoista ja lasitehtaasta. Utran vanha kanava, josta on edelleen rauniot jäljellä, on yksi maamme varhaisimmista sulkukanavista. Entisen laivasulun paikalle rakennettu uittosulku on lajissaan maamme ensimmäinen. Sulun pituus on 175 metriä ja leveys 8 metriä ja se on varustettu sektoriportein. Sulun yli vievä rautasilta vuodelta 1854 on tuotu paikalle Saimaan kanavalta.

Sahan ja 1874 rakennetun lasitehtaan ajoilta on säilynyt muutamia rakennuksia, mutta varsinaisia tuotantorakennuksia ei ole jäljellä. Teollisuusyhdyskunnan tornillinen pitkäkirkko on rakennettu 1894-1895. Siinä on käytetty harvinaista pystyhirsisalvosrakennetta. Utran tehtaankoulu perustettiin 1861 ja nykyinen koulurakennus valmistui 1883.
 
Historia
Utrankosken varhaisimpia vesirakentamistöitä tehtiin jo 1700-luvulla Jaakko Stenius vanhemman toimesta. Vesisaha Utraan perustettiin 1780-luvulla, ja kanavan sinne rakennutti Nils Ludvig Arppe 1832. Vuokraamansa Utran sahan lisäksi Arppe omisti yläjuoksulla sijaitsevan Kuurnan sahan. Utran koskeen rakennettiin kanava sahan tuotteiden kuljetustarpeisiin.

Kanavien rakentaminen Pielisjoelle tuli yhä tarpeellisemmaksi sahateollisuuden laajentuessa Pohjois-Karjalassa, ja sulkujen rakentamistyö aloitettiin 1874 Utrassa, Kuurnassa ja Häihässä. Utran puusulkua uudistettiin kiviseksi 1902. Kanavan sivuun, nk. Sahasalmeen, rakennettiin 1913 uittokouru, joka liittyi alapäässään niputuslaitokseen.

Teollinen toiminta päättyi Utrassa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Pielisjoen uiton tehostamiseksi vanhan Utran laivasulun paikalle rakennettiin nykyinen uittosulku 1948-1951. Sen käyttö loppui Kuurnan suursulun valmistumiseen 1971.
 
Lisätietoa
P. Puhakka, Pielisen varrelta. Kansanvalistusseuran kotiseutukuvauksia 1-2. 1908.

Eino Puramo, Itä-Suomen vesitiekysymykset 1800-luvulla. Helsinki 1952.

Rinne, Ensimmäinen uittosulku Utrassa. TVH DI-yhdistyksen vuosikirja 1952.

Olof Mustelin, Nils Ludvig Arppe. Porvoo 1973.

Pielisjoen kanavat 100 vuotta. Asiakirjanäyttely Joensuun Taidemuseossa. esite. 1979.

Eeva-Liisa Rautela, Kanavamuseoinventointi. Tie- ja vesirakennushallitus 1980. Painamaton.

Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Keuruu 1991.

Timo Kantonen, Satakunta sahaa Suomessa. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 18. Helsinki 1996.

Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004.

Paavo Sarkkinen - Timo Rekonen - Seppo Koivupuro, Suomen sisävesiväylät. Rakentaminen ja kehitys. Jyväskylä 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  kanava; kirkko; koulu; muinaisjäännös;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Utran kanavaa.
 
Kartta: Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue
 
© Museovirasto 2009