 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kitee Lieksa Liperi Rääkkylä Tohmajärvi | ||
Pohjois-Karjalan hovit |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pohjois-Karjalan hovit | ||
| Kuvaus | ||
| Pohjois-Karjalan hovit ovat historiallisesti merkittäviä kruunun virkamiesten hallinto- ja asuinpaikkoja sekä paikallisen kulttuurimaiseman rakentajia. Pohjois-Karjalassa ei ole ollut varsinaista kartanolaitosta, mutta virkamiessäätyläisten rakentamia hoveja voi verrata arkkitehtuuriltaan rintamaiden kartanorakennuksiin.
Liperin Lamminniemen nykyinen punamullattu päärakennus on majuri Burghausenin 1813 rakennuttama. Puiston ympäröimä kartano on vanhassa viljelysmaisemassa Riihilammen ja Reilammen välisellä kannaksella. Liperissä Kirkkosalmen rannalla sijaitsevan Simananniemen mansardikattoisen ja punamullatun hovin on rakennuttanut 1813 tuomari Edward Hällström. Simananniemessä on ollut jo varhain oma meijeri sekä Suomen ensimmäinen karjakko- ja meijerikoulu. Tohmajärven etelärannalla, vastapäätä kirkkoa avarassa ja kumpuilevassa maanviljelysmaisemassa oleva Jouhkolan hovi on ollut Pohjois-Karjalan merkittävin säätyläistila. Hovin nykyinen jugendtyylinen päärakennus on vuodelta 1908. Kiteen Suorlahden hovi sijaitsee Oriveden tuntumassa. Sen pihapiiri muodostuu päärakennuksesta ja joukosta erilaisista maatalouteen liittyneistä rakennuksista. Suorlahteen liittyy Orpolan tila osana Puhoksen aluetta. Kesälahden Mäntyniemen hovin 1760-luvulta peräisin oleva asuinrakennus on ollut alunperin hovin sivurakennus. Hovi oli tuolloin kontrahtirovasti Molanderin omistuksessa. Voiniemen hovi Rääkkylän Varpasalossa sijaitsee Oriveteen pistävän niemen kupeessa. Puinen päärakennus on vuodelta 1864. Pihapiiriin kuuluu Pohjois-Karjalan tiloille harvinainen vierasrakennus. Empiretyylinen talo on rakennettu 1830-luvulta. Pihapiiriä rajaa suuri luonnonkivinen navetta 1850-luvulta, edustavin esimerkki Rääkkylän lukuisista luonnonkivinavetoista. Tilalla on lisäksi vanha luhtiaitta ja 1859 rakennettu tuulimylly, paja sekä vilja-aitta. Hovin yksityinen hautausmaa sijaitsee maantien eteläpuolella. Hovin ympäristö on istutettu puistomaisesti ja pihapiiriin johtaa lehmuskuja. Lieksan Sarkkilan hovi edustaa myöhäisempirekauden rakentamista. Hovin on rakennuttanut tuomari Isaak Stenius 1840-luvulla. Lieksan keskustan tuntumassa oleva Hovila on 1830-luvulta. |
||
| Historia | ||
| Ruotsi-Suomeen Stolbovan rauhassa 1617 liitetyn Käkisalmen läänin hallinnolliset olot muuttuivat 1651, kun kruunu jakoi syrjäisen maakunnan pitäjiä läänityksinä ansioituneille henkilöille. Hovit olivat läänitys- ja rälssialueiden hallinnon virkamiesten, tuomareiden ja voutien asuin- ja hallintopaikoikseen rakentamia ja rintamaiden kartanoihin verrattavia. Ne säilyivät hallinnollisina keskuksina, vaikka kruunun läänityksiä peruutettiin 1680-luvun isossa reduktiossa.
Liperistä muodostui virkamiesten asuinpaikka keskeisen sijaintinsa vuoksi, ja Lamminniemen hovi oli Flemingien vapaaherrakunnan ja Suur-Liperin hallinnollinen keskus 1700-luvun puoliväliin saakka. Liperin Simananniemi oli Ylä-Karjalan kihlakunnan tuomarin asuinpaikka. Lieksan Hovila oli veronkantokirjuri Simo Affleckin eli Simo Hurtan hovi. Tohmajärven Jouhkola on ollut yksi Karjalan tuomarin ja kruununvoudin Gabriel Walleniuksen monista maatiloista. Tilalla asui pitäjän säätyläisiä jo 1600-luvulla, ja Walleniuksen omistukseen tila tuli 1764. Kiteen Suorlahti oli 1600-luvulla Flemingien voutien virkatalo ja 1720-luvulla Simo Affleckin (Simo Hurtan) omistuksessa. Orpola oli puolestaan Puhoksen tehtailijan Nils Ludvig Arppen syntymäkoti. Varpasalon Voiniemi oli 1800-luvun alussa mallitila; hovin pellot oli salaojitettu jo 1802. |
||
| Lisätietoa | ||
| Eino Salokas, Liperin pitäjän historia I-II. Liperin seurakunta ja Liperin kunta. Helsinki 1930, 1937.
Veijo Saloheimo, Pohjois-Karjalan historia III. Joensuun korkeakoulun julkaisuja sarja A, nro 6. 1980. Pohjois-Karjalan rakennusperinnettä. Pohjois-Karjalan taidetoimikunta - Pohjois-Karjalan museo. Toim. Rauni Säisä. 1982. Pekka Kauppinen, Pitäjä rajojen mailla. Kitee ja Rääkkylä vuoteen 1870. Jyväskylä 1994. Marianne Rautiainen, Arvokasta Kiteellä. Kiteen kulttuuriympäristöohjelma 2003. Outi Suoranta, Suuret selät. Rääkkylän kulttuuriympäristöohjelma 2003. Leena Lusa, Rannoilta kyläteille. Kesälahden kulttuuriympäristöohjelma 2004. Päivi Airas-Luotonen, Kotikuusten kunnailla. Tohmajärven kulttuuriympäristöohjelma 2004. Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; puisto; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Rääkkylän Voiniemen hovin päärakennus. Tuija Mikkonen 2007. |
Sarkkilan hovi Lieksassa. Marja-Leena Ikkala 2016. |
Simananniemen hovin päärakennus. Marja-Leena Ikkala 2012. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU