på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Savonlinna Etelä-Savo
Olavinlinna, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisema
Kuvaus
Kyrönsalmi on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue sekä yksi kansallismaisemistamme ja alueen keskeisin elementti, keskiaikainen Olavinlinna on historiallisesti, maisemallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävimpiä historiallisia muistomerkkejämme.

Pihlajaveden ja Haapaveden välisen vuolaan Kyrönsalmen saaressa sijaitseva 1475 rakennettu Olavinlinna tehtiin turvaamaan Ruotsin itärajaa. Linna pyöreine torneineen rakennettiin tuliaseiden käyttöön liittyvän uuden linnoitusjärjestelmän mukaisesti, ja se on maamme ensimmäinen varsinainen bastionilinnoitus. Linnaa on restauroitu 1800-luvun lopulta lähtien ja se tunnetaan maailmanlaajuisesti korkeatasoisista oopperajuhlistaan. Harmaasta luonnonkivestä muurattu linna pyöreine torneineen kuvastuu mustaan virtaan ja asettuu vaikuttavasti taustan metsämaisemaa vasten.

Kulttuurimaisema muodostuu Savonlinnan keskeisten saarten itälaidalla virtaavan Kyrönsalmen rantamaisemista, vuolaan virran saarella kohoavasta Olavinlinnasta, Riihisaaren rantapuistosta entisine kruununmakasiineineen, Tallisaaren puistovyöhykkeestä ja Komendantinpuistosta, jotka yhdistävät Olavinlinnan ja Linnankadun itäpään vanhan puutaloalueen. Rakennetun maiseman lisäksi maiseman merkittäviä osia ovat linnan itäpuolella sijaitsevat luonnontilaiset Mallatsaari, Kyrönniemi ja Venäjänniemi sekä eteläiset Kaupinsaari ja Uuraansari, jotka muodostavat erämaataustan keskiaikaiselle linnalle.

Linnankadun varrella on säilynyt kymmenkunta puista kaupunkitaloa 1800-luvun jälkipuoliskolta ja 1900-luvun alusta. Kyrönsalmen kulttuurimaisema jatkuu rantavyöhykkeenä kaupungin satamaan ja toriin, jonka maisemallisena taustana on Haapasalmen kulttuurimaisema, jonka muodostavat sataman ja torin lisäksi vesistön varrella sijaitsevat, pääosin 1800-luvulta olevat kirkkopuisto, kirkko, silta, asuinrakennukset ja koulut.

Linnan maisemaan liittyy myös Kyrönsalmen silta, jonka merkitys perustuu sen monimuotoisuuteen, teknisiin ratkaisuihin ja historiaan. Silta koostuu neljästä eri jaksosta, joista merkittävin on jänneväliltään 125 metriä pitkä ristikkosilta.
 
Historia
Viipurin ja koko Itämaan käskynhaltijan Eerik Akselinpoika Tottin johdolla aloitettiin Olavinlinnan rakentaminen Pihlajaveden ja Haapaveden salmessa olevalle Kyrönsaarelle vuonna 1475. Linna oli osa Ruotsin itärajan puolustusjärjestelmää ja sillä pyrittiin vahvistamaan Ruotsin valtaa rajaseudulla. (kts. Orivirran saarto)

Ensimmäisen 1490-luvulle jatkuneen rakennusvaiheen aikana saatiin valmiiksi saaren länsiosaan sijoitetut kolme tornia ja niiden väliset kehämuurit käsittänyt päälinna ja sen itäpuolella oleva kaksitorninen esilinna. Keskiaikaisen linnan asuin- ja taloustilat sijoitettiin kehämuurien sisäpuolen siipirakennukseen. Tuliaseiden kehitys ilmeni varsinkin linnan pyöreissä tykkitorneissa, rondelleissa, joita käytettiin ajoittain myös asumiseen.

Vaasa-kaudella 1500-luvun puolivälissä linnaa uudistettiin korottamalla ja kattamalla linnan tornit, vahvistamalla ja korottamalla esilinnan muureja ja rakentamalla ns. Paksu torni esilinnan kaakkoiskulmaan.

1600-luvulla linnan koilliskulmaan rakennettiin uusi tykkitorni, ns Kijlin torni sekä vahvistettiin ja korotettiin esilinnan muureja. Linnan länsiosaan pääportin edustalle tehtiin vahvistukseksi ns. uusi esilinna.

Linna jäi Turun rauhassa 1743 venäjän puolelle. Tuohon vaiheeseen kuuluvat venäläisten tekemät huomattavat uudistamistyöt. 1750-luvulla rakennettiin linnan eteläosaan Vesiportin ja Pikkuportin bastionit. Vuosisadan lopulla jatkuneissa linnoitustöissä rakennettiin esilinna Paksun tornin paikalle kolmikerroksinen Paksu bastioni ja aikaisemmin tehdyt bastionit varustettiin holvatuilla kasemateilla. Linnan tornit korotettiin tiilirakenteisella avoimella puolustuskerroksella.

Olavinlinnan toiminta linnoituksena päättyi 1840-luvulla ja se siirtyi siviiliviranomaisille, jotka suunnittelivat linnan käyttöä mm. vankilaksi tai maakunta-arkistoksi. Nämä suunnitelmat eivät toteutuneet ja senaatin päätöksellä linnaa ryhdyttiin kunnostamaan ja hoitamaan muinaismuistona. Linnassa tehtiin restaurointitöitä 1912-1916. Linnan viimeisin laaja restaurointi tehtiin 1961-1975, minkä jälkeen linnaa on historiallisena nähtävyytenä esitelty yleisölle.

Kyrönsalmen luonnonmaisema on muuttunut kulttuurimaisemaksi keskiajalla Olavinlinnan rakentamisen myötä. Savonlinnan kaupunki perustettiin 1639 ja vähitellen linnan läheisyyteen rakentui kaupunki monipuolisine rakennuksineen ja sen myötä salmen maisemaan vaikuttavat liikenteen järjestelyt. Riihisaaren valtion viljamakasiinin suunnitteli intendentinkonttorin johtaja, arkkitehti Ernst Lohrmann ja se rakennettiin 1851-52. Rakennus muutettiin Etelä-Savon maakuntamuseoksi 1984. Linnankadun linjaus on säilynyt 1600-luvun muodossa.

Haapasalmen kulttuurimaisemaan kuuluvat satama, torit, puistot ja niihin rajautuva rakennuskanta. Savonlinnan höyrylaivojen matkustajasatama sijoitettiin Huvilahteen 1860-luvulla yksityisen laiturin paikalle. Vieressä ollut torialue kehittyi sataman vaikutuksesta kauppatoriksi. Vastarannalla Tottintori toimi kauppatorina 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Toria reunustavat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun asuin- ja koulurakennukset. Tuomiokirkko valmistui 1874 arkkitehti A. Dahlströmin piirustusten mukaan. Kirkko vaurioitui talvisodan pommituksissa ja se korjattiin ennalleen 1948.

Rautatie Savonlinnasta Elisenvaaraan rakennettiin 1904-1908. Rautatien rakentaminen vesistöjen rikkomaan Savonlinnan kaupunkiin oli vaativa tehtävä. Kyrönsalmen silta koostuu neljästä eri jaksosta. Siltaan tehtiin muutoksia 1968.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar 1845.

Antero Sinisalo, Olavinlinnan keskiaikainen kappeli. Suomen Museo 1966.

Helge Pohjolan-Pirhonen, Olavinlinnan historialliset vaiheet. 1973.

Olavinlinna. Sotasokeat r.y. 1975.

Antero Sinisalo, Olavinlinna. Arkkitehti 2/1976.

Esko Järventaus, Olavinlinnan restaurointi. Arkkitehti 2/1976.

Antti Nurmesniemi, Olavinlinnan sisustukset. Arkkitehti 2/1976.

Antero Sinisalo, Piirteitä keskiaikaisen Olavinlinnan rakennushistoriallisesta asemasta. Taidehistoriallisia tutkimuksia 4. 1978.

Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.

Antero Sinisalo, Olavinlinnan rakentamisvaiheet suuresta Pohjan sodasta nykypäiviin. Pyhän Olavin Kilta 1986.

Ars. Suomen taide 2. Keuruu 1988.

Kansallismaisemat. Ympäristöministeriö 1993.

Arkkitehtisuunnittelu Vista Nova, Olavinlinnan maisemasuunnitelma. Museovirasto, rakennushistorian osasto ja Savonlinnan kaupunki 1997.

Maire Mattinen (toim.), Olavinlinna. Maisema ja monumentti. Suomen ympäristö 213. Ympäristöministeriö 1998.

Matti Laamanen, Hanna-Leena Prusi, Olavinlinnan opaskirja. Museovirasto 2004.
 
kohteeseen sisältyy:  katutila; lainamakasiini; linnoitus; linnoitus; museo; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki; kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Olavinlinna.

Olavinlinna.

Linnankatua.
 
Kartta: Olavinlinna, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisema
 
© Museovirasto 2009